Syöttötariffin investointilaskelma

Tuulivoiman syöttötariffin tuottaman työn arvo ja menot Suomessa


Syöttötariffin työllistävyysvaikutuksia ei ole Suomessa arvioitu. Aiemmissa laskelmissa on sotkettu toisiinsa tuulivoiman maailmanmarkkinat ja kotimarkkinat. Tässä laskelmassa tarkastellaan pelkän syöttötariffin tulot ja menot Suomen kannalta.

Tekemäni investointilaskelma arvioi syöttätariffin tulot työn arvona Suomelle 12 vuoden aikajaksolla. Menot on arvioitu kahdella haarukalla: nykyisellä pörssisähkön hinnalla sekä 75% nousulla Nordpool-pörssisähkön nykyiseen hintaan.

Tekniikka on kehittynyt ja voimalat ovat aiempia suurempia. Tuulivoimaloiden kapasiteettikertoimet (tuotettu energia vs teoreettinen kapasiteetti) ovat parantuneet alkuperäisistä arvioista. Tässä laskelmassa tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin on arvioitu tuulivoimayhtiöiden antamien lehtitietojen keskiarvon, sekä Tuuliwatin uusien voimala-alueiden totutuneiden tilastojen keskiarvojen perusteella. Näistä kapasiteettikertoimeksi tuli 37,2 %.

Laskelmassa koko kapasiteetti rakennetaan kerralla. Todellisuudessa  menot ja tulot hieman porrastuvat jakson alussa ja lopussa. Tällä ei ole vaikutusta suhteisiin tai euromääriin.


Näillä tiedoilla syöttötariffin kokonaishinnaksi tulee 4,2 - 5,2 miljardia euroa 12 vuoden aikana.

Tulevissa laskelmissa kannattaa käyttää kapasiteettikertoimelle useita eri arvoja. Kapasiteettikertoimella on suuri merkitys sille, minkälaiset kustannukset syöttötariffista lopulta muodostuvat. Ruotsissa on pienemmillä ja aiemmin rakennetuilla voimaloilla saavutettu noin 27% kapasiteettikerroin. Suomen laskelmissa voidaan haarukoida kuluja esimerkiksi 27% - 37% väliltä.

Syöttötariffi on teknologian tuontituki. Syöttötariffi ei luo Suomeen pysyviä työpaikkoja eikä kestävää kehitystä. Rahankäytössä ollaan nyt harhapolulla. Tukipanostukset tulisi suunnata työpaikkoja luoviin kohteisiin.

Laskelmasta kommentteja: tapio.pitkaranta@iki.fi

Kommentit

  1. Saksassa on todettu jo pitkän aikaa se tosiseikka, että sen mitä mahdollisesti tuulivoimarakentaminen tuo työpaikkoja, niin saman verran ja enemmänkin muualta katoaa.

    Näin voidaan todeta käyvän Suomessakin. Tuulivoiman pitäisi korvata hiilivoimaa ja turvevoimaa.

    Alholmens Kraft metsähakevoimalat sai 2014/2 tukea n. 280 000 euroa, kun laitokset tuottivat 22 000 MWh verran sähköä.

    Alholmens Kraft työllistää 400 henkilöä, 50 on laitoksilla käyttöhenkilöstönä ja 350 polttoaineen tuotannossa ja -käsittelyssä. Lisäksi työllistetään epäsuorasti parisensataa ihmistä.

    Samaan aikaan Ii:n Olhavan kahdeksan 3 MW:n voimalaa sai tukea 1 200 000 euron edestä ja tuottivat 16 500 MWh:n verran sähköä.

    Olhavan tuulivoimalat työllistävät korkeintaan yhden huoltomiehen ja lumenauraajan. Eli kolminkertainen tuki pienemmästä määrästä sähköä ja työllisyysvaikutus mitätön.

    Tuulivoimaloiden energia on kaukana ilmaisesta energiasta ja erittäin huonosti työllistävää.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti