Tuontituki

Luin Teknologiateollisuus ry:n kalvosarjan, jonka suomennan "Suomen tuuliteollisuuden tiekartaksi" sekä Tuulivoimayhdistyksen (STY)  "Tuulivoiman työllisyysvaikutukset." Näillä materiaaleilla syöttötariffin työllistävyysvaikutuksia perusteltu. Valitettavasti ulkomaanmarkkinat ja kotimaanmarkkinat on dokumenteissa sotkettu toisiinsa, joten syöttötariffin osaa ei pysty erottamaan lainkaan.


Suomen tuuliteollisuuden tiekartta on yksi niistä dokumenteista aiempine versioineen, joilla tuulivoiman syöttötariffia ja sen hyötyjä suomalaiselle teollisuudelle on perusteltu. Luettuani esityksen ohessa tiivistetty viestini päättäjille:
  1. Maailmanmanrrkina ja kotimarkkina on esityksessä sotkettu vahingossa tai tahallaan
  2. Syöttötariffin laittaisin nyt jäähylle
  3. Vaatisin järkevän investointisuunnitelman: miten Suomi rahankäytöstä hyötyy?
  4. Alaa tulee tukea, mutta nyt rahankäytössä ollaan hakoteillä


Perustelen näkemystäni seuraavasti:

Olen työurani aikana oppinut arvostamaan lyhyitä selkeitä esityksiä. Oheinen tuuliteollisuuden tiekartta ei ole lyhyt eikä selkeä. Yleensä jos asiaa ei pysty tiivistämään selkeästi, esittäjä ei tällöin osaa tai halua argumentoida miten kannattaisi toimia. Tällöin ei kannata jatkaa tai tehdä päätöksiä.

Yleensä mitä tahansa materiaalia lähestyessäni mietin otsikon jälkeen kysymyksiä, joihin materiaalin tulisi vastata. Yleensä hyvä kalvosarja alkaa päättäjän tiivistelmällä. Siinä yhdellä kalvolla kerrotaan havainnot ja toimintaohjeet. Jos nyt kyse on tuuliteollisuuden tiekartasta, niin haluaisin päättäjänä vastauksen yhteen tärkeimpään kysymykseen:
  • Jos sijoitan tähän teollisuuden haaraan rahaa, mihin minun kannattaa se sijoitus kohdentaa, jotta Suomi hyötyy eniten?
Valitettavasti siihen tämä Teknologiateollisuus ry:n kalvosarja ei vastaa. Sarjassa on 63 sliipattua konsulttikalvoa, mutta viesti jää kirkastamatta. Kalvosarjan päätteeksi kuulijalle jää epäselvä kuva, että potentiaalia on ehkä valtavasti jossain. Jää myös kuva, että jokapuolella muuallakin säntäillään aiheessa joka suuntaan. Eli pitäisikö meidän Suomessakin sännätä? Ehkä. Mutta minne suuntaan?

Itse olisin tehnyt yhden kalvon: 


Mitä Suomi hyötyy: skenaariot
  1. Skenaario: Suomi sijoittaa 300 M€ vuodessa tuulivoiman rakenteluun? 
    • Kuinka paljon Suomi hyötyy?
  2. Skenaario: Suomi ei sijoita 300 M€ vuodessa tuulivoiman rakenteluun? 
    • Mitä tapahtuu vs edellinen kohta?
  3. Skenaario: Suomi sijoittaa 300 M€ vuodessa tuulivoima-alan R&D:hen?
    • Miten Suomen vientiteollisuus voisi kehittyä?
  4. Skenaario: Suomi ei sijoita 300 M€ vuodessa tuulivoima-alan R&D:hen?
    • Miten Suomen vientiteollisuus voisi kehittyä?
  5. Skenaario: Suomi ... jne ...
Esittäisin minkä verran kukin skenaario Suomea hyödyttää muutamalla ydinkohdalla.

Mitä Suomessa nyt tehdään? Syöttötariffin yritystuella ulkomaista teknologiaa tuodaan Suomeen. Samalla viedään jonkun verran tekniikkaa ulos, mutta tämä liittyy harvinaisen vähän kotimaiseen yritystukeen. Julkinen tuki valuu pääosin ulkomaille (70-80%). Kalvoilla on listattu muutamia suomalaisia projektiorganisaatioita, jotka elävät kotimaisten tuulivoimainvestointien rippeillä (30-20%). Lisäksi on listattu yrityksiä, joiden liiketoiminnalle kotimaiset tuulivoimaprojektit ovat sivujuonne. Kalvoilla on listattu ihan yhden hengen yrityksistä lähtien toimijoita. Minulle jää epätoivoinen fiilis.
  • Tässäkö on se tulos, mitä on saatu aikaan? 
    • Käytämme yli 100 miljoonaa euroa vuodessa 
    • Tuki jatkuu ainakin kymmenen vuotta muodostaen miljardien tukivelan
  • Yhä edelleen suurin osa rahasta virtaa ulkomaille
  • Myös potentiaaliset voitot virtaavat pääosin ulkomaille
  • Paljonko palveluita tai tuotteita on viety tämän rahankäytön seurauksena ulkomaille?

Itse päättäjänä lopettaisin syöttötariffin tähän paikkaan. Syöttötariffi mahdollistaa ulkomaisen teknologian ostamisen Suomeen. Tuki kohdistuu huonosti suomalaisen tuotekehityksen tukemiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Tämä on huono tapa kohdentaa yritystukea.

Jos halutaan tukea Suomen kunnissa tapahtuvaa energiatuotantoa, niin tehdään se millä tahansa tehokkaammalla tavalla.

Kommentit