Tuulialan sisarpuolet





Anssi Kelan kappaleessa kappaleessa kaksi sisarta kerrotaan kahdesta täysin erilaisesta persoonasta: "Sen tytön kanssa lensin taivaisiin, leijuin kaunempiin uniin. Toinen taas mukaan veti mut helvettiin."

Kuusi vuotta sitten Teknologiateollisuuden puitteissa laadittiin tiekartta tuulivoima-alan kehittämiseksi Suomessa. Tavoitteeksi asetettiin 3,4% maailmanmarkkinaosuutemme kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Puhuttiin jopa 12 miljardin viennistä.

Alan kylkeen syntyi tämän jälkeen uusi yritystuki nimeltä syöttötariffi ja sen seurauksena eri sukua oleva sisartoimiala. Tuet ovat mahdollistamassa noin viiden miljardin euron investoinnit tuulivoimaloihin. Nämä investoinnit jäävät veronmaksajille velaksi, koska tuotettua tuulisähköä tuetaan raskaasti 12 vuoden syöttötariffin ajan. Vuonna 2015 maksettavat yli 150 miljoonaa tukea kertovat yli miljardin velasta veronmaksajien piikkiin. Käytännössä kyse on valtion velasta, joka ei näy budjetissa.

Missä olemme nyt kun kuusi vuotta tiekartasta on kulunut? Tuulialan viennissä markkinaosuus on romahtanut 3,4% alle 2% tasolle ja euromääräinen vienti kitunut. Alalle on Teknologiateollisuuden vuonna 2014 laaditun uuden tiekartan mukaan kuitenkin ilmestynyt noin 1000 työpaikkaa. Mitä on tapahtunut?

Tuulialalle on syntynyt sisarpuoli. Tämä sisarpuoli ei ole samaa vientialojen sukua vaan se on kansainvälisesti kilpailukyvytön tuontiala. Ei vaadi kummoista osaamista ostaa tuulivoimala ulkomaiselta valmistajalta avaimet-käteen toimituksena. Tuote tuodaan Suomeen ja kasataan pystyyn muutamassa viikossa. Suomalaisille jää projektissa betonikakun leipominen metsään ja paperitöitä. Olemme arvoketjussa valuneet matalimmalle mahdolliselle tasolle.

Tuulivoima-alan sisarpuolen etujärjestöt yhä mainostavat poliitikoille, että vuonna 2020 alan työpaikkojen määrä voi pompata 11 000 tasolle. Kun katsoo viimeisen kuuden vuoden kehitystä, on lukema täydellistä mielikuvituksen tuotetta. Viennin kilpailukyky ei ole kehittynyt ja sisarpuolen ala on luonut matalalla arvoketjussa olevan rakennusaikaisen työkuplan. Tähän kohtaan suunnataan nyt suurimmat rahat. Tutkimus- ja tuotekehitykseen emme panosta.

Syöttötariffin kustannukset saattavat paisua veronmaksajille neljän ja viiden miljardin väliin. Suuret voimalat tuottavat enemmän sähköä kuin päättäjät ymmärtävät ja sähkön hinta on romahtanut. Molemmat kasvattavat laskua veronmaksajille. Liian hyvä tuki on saanut keinottelijat liikkeelle. Ulkomaiset yritykset kertovat saavansa Suomesta voittoa yhdestä 30 turbiinin tuulivoima-alueesta 150 miljoonaa euroa alueen elinkaaren aikana, vaikka pääomistajana olisi ulkomainen rahasto.

Tuulivoima-ala on tuuliajolla. Mittavat investoinnit suuntautuvat tuontitukeen emmekä luo alalle kestävästi vientimahdollisuuksia Suomeen. Tiekarttojen päästä ei löytynyt hyvinvointia vaan tuulihölmölä. Uskottavaa suunnitelmaa viennin kehittämisestä ei ole esitetty.

Kommentit