Tästä tekstistä on lyhennelmä Helsingin Sanomissa (HS 29.10.2016).
Helsingin yleiskaavasta päätetään lähiaikoina. Pohdiskelin aiemmin onko Helsinkiin realistisesti tulossa kaavan suunnittelun pohjana olevat 250 000 ihmistä (ks.). Tulin siihen tulokseen, että Tilastokeskuksen ja Helsingin väestöennusteet eivät todennäköisesti toteudu samaan aikaan.
Keskusteluissa on tarjottu todisteena tulevasta Helsingin ripeästä kasvusta muutaman viime vuoden toteumaa. Nopean kasvun taustasyyksi on esitetty muun Suomen muuttotappiota ja yleisemmin kaupungistumista ilmiönä. En edellisessä tekstissäni pohdiskellut mistä ero Helsingin ja Tilastokeskuksen ennusteiden välillä johtuu.
Keskustelussa Helsingin nopeasta väestönkasvusta on tarjottu esimerkiksi seuraavaa vasemmanpuolista kuvaa, jossa toteuma näyttää ylittävän aiemman väestöennusteen. Kuvassa oikealla toteuma siten, että pystyakselilla esitetty koko skaala nollasta alkaen. Vasemmalla ja oikealla numerot toteumassa ovat samat mutta pystyakselista johtuen kasvun visuaalinen mielikuva on hyvin erilainen.
Miksi sitten Helsingin väestö on kasvanut nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti omissa laskelmissaan tai edes Helsinki omissaan? Syy taitaa olla hyvin yksinkertainen: viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinki on kasvanut lähinnä ulkomaalaisin voimin. Suomenkielisten määrä on Helsingissä kasvanut vuodesta 2006 vain noin 20 000 hengellä, mutta muita kieliä puhuvien määrä on kasvanut yli 45 000 hengellä:
Muiden kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2006 jälkeen nykyiseen 88 132 henkeen. Suomea ja ruotsia puhuvien määrä on muuttunut suhteellisesti kertaluokkia vähemmän.
Viime vuosina Helsingin väestönkasvu ei ole pääosin johtunut kaupungistumisesta. Ilmiö on toki olemassa, mutta sen nopeus ei ole samalla tasolla kun esimerkiksi 1960-luvun jälkeen. Tuolloin kolmasosa Suomen työpaikoista katosi maaseudulta koneistumisen myötä ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin (ks.).
Viime vuosina Helsinki on kasvanut lähinnä ulkomailta muuttaneiden siivittämänä. Helsingissä olisi vuonna 2050 noin 230 000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa (ks.), mikäli tämän väestöryhmän kasvunopeus jatkuisi samana kun se on ollut viimeiset kymmenen vuotta.
Lisää tilastoja (Tilastokeskus), (Helsinki).
Helsingin yleiskaavasta päätetään lähiaikoina. Pohdiskelin aiemmin onko Helsinkiin realistisesti tulossa kaavan suunnittelun pohjana olevat 250 000 ihmistä (ks.). Tulin siihen tulokseen, että Tilastokeskuksen ja Helsingin väestöennusteet eivät todennäköisesti toteudu samaan aikaan.
Keskusteluissa on tarjottu todisteena tulevasta Helsingin ripeästä kasvusta muutaman viime vuoden toteumaa. Nopean kasvun taustasyyksi on esitetty muun Suomen muuttotappiota ja yleisemmin kaupungistumista ilmiönä. En edellisessä tekstissäni pohdiskellut mistä ero Helsingin ja Tilastokeskuksen ennusteiden välillä johtuu.
Keskustelussa Helsingin nopeasta väestönkasvusta on tarjottu esimerkiksi seuraavaa vasemmanpuolista kuvaa, jossa toteuma näyttää ylittävän aiemman väestöennusteen. Kuvassa oikealla toteuma siten, että pystyakselilla esitetty koko skaala nollasta alkaen. Vasemmalla ja oikealla numerot toteumassa ovat samat mutta pystyakselista johtuen kasvun visuaalinen mielikuva on hyvin erilainen.
Kuva: Helsingin väestökasvu viime vuosina
Miksi sitten Helsingin väestö on kasvanut nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti omissa laskelmissaan tai edes Helsinki omissaan? Syy taitaa olla hyvin yksinkertainen: viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinki on kasvanut lähinnä ulkomaalaisin voimin. Suomenkielisten määrä on Helsingissä kasvanut vuodesta 2006 vain noin 20 000 hengellä, mutta muita kieliä puhuvien määrä on kasvanut yli 45 000 hengellä:
Kuva: Helsingin väestökasvu äidinkielen mukaan (Lähde: aluesarjat)
Muiden kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2006 jälkeen nykyiseen 88 132 henkeen. Suomea ja ruotsia puhuvien määrä on muuttunut suhteellisesti kertaluokkia vähemmän.
Kuva: Helsingin väestö äidinkielittäin (Lähde: aluesarjat)
Viime vuosina Helsingin väestönkasvu ei ole pääosin johtunut kaupungistumisesta. Ilmiö on toki olemassa, mutta sen nopeus ei ole samalla tasolla kun esimerkiksi 1960-luvun jälkeen. Tuolloin kolmasosa Suomen työpaikoista katosi maaseudulta koneistumisen myötä ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin (ks.).
Viime vuosina Helsinki on kasvanut lähinnä ulkomailta muuttaneiden siivittämänä. Helsingissä olisi vuonna 2050 noin 230 000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa (ks.), mikäli tämän väestöryhmän kasvunopeus jatkuisi samana kun se on ollut viimeiset kymmenen vuotta.
Lisää tilastoja (Tilastokeskus), (Helsinki).
Kommentit
Lähetä kommentti