Tuulivoima ja maan tapa

Mitä tapahtuu kun pienet kunnat taistelevat kymmenien miljoonien eurojen tuulivoimahankkeista? Me suomalaiset olemme herkkiä osoittelemaan muualle sormella kunkin maan rakenteellisiin epäkohtiin erityisesti ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen päätöksentekoon liittyen. Olemme liikuttavan sokeita, kun epäkohta asuu ja voi paksusti omassa keskuudessamme.

Tuulivoimahankkeisiin liittyvät toimintamallit ovat tuskin Suomessa uusia, mutta hankkeiden määrä on melko suuri. Tuulivoimaprojekteja on ollut valmisteilla yli 300 kappaletta noin 200 kunnassa.

Tuulivoimarakentamiseen liittyy jännitteitä ja kansainvälisesti alaan on liitetty vallan väärinkäyttöä esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Yksittäisen tuulivoimahankkeen vaikutuspiiri on helposti useita tuhansia hehtaareja eli hanke koskettaa paikasta riippuen satoja ja joskus tuhansia ihmisiä.

Olen seurannut tuulivoima-alaa pitkään vaihtelevalla intensiteetillä. Keräsin viimeisen vuoden aikana sosiaalisen median avulla suuren aineiston liittyen tuulivoiman yritystukien (syöttötariffi) aiheuttamaan kilpajuoksuun ja sen lieveilmiöihin Suomessa. Kiitän kaikkia kiinnostuneita ja aiheen parissa vaivaa nähneitä kiinnostavista näkökulmista.

Kasasin lomaillessani aineistoa yhteen ja mietin mitä tarkoittaa maan tapa. Luin myös yleisiä määritelmiä vallan väärinkäyttöön liittyville sanoille (Wikipedia), (Wikipedia) sekä minkälaisia piirteitä on tällaisessa toiminnassa ("Early warning signs of corruption"). Tuulivoimaprojekteissa aika pitkälti palat loksahtavat kohdalleen.


Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Suurien tuulivoimahankkeiden haittoja vähätellään hankkeita ajavien toimesta. Suomessa on tapana antaa yhtiöiden itse tilata erilaiset ympäristöselvitykset toisilta yhtiöiltä. Toimintamalli on toisinaan intressien osalta turhan notkea. Voisi irvaillen todeta, että on syntynyt haittavähättelyn toimiala, jossa kaupaksi menee eniten haittoja vähättelevä raportti.

Rahamäärällisesti tuulivoimahanke on monelle kunnalle suuri projekti koska investointi on kymmeniä miljoonia euroja. Unohtuu kertoa, että noin 80% rahoista menee ulkomaille turbiinivalmistajalle ja paikalliset hyödyt harvoille. Rakennustöihin tekijät tulevat kunnan ulkopuolelta (Yleisradio).

Erilaisia kytkyjä tarjotaan niin yksittäisille ihmisille, kyläyhteisöille kuin satunnaisiin rahaa tarvitsemiin hankkeisiin kunnissa. Mitään yhtä toimintamallia ei ole, vaan kytkyjen tarjoaminen liittyy aina paikallisiin olosuhteisiin.

Tuulivoimahankkeiden yhteydessä on tarjottu esimerkiksi satoja tuhansia euroja pyörätien rahoitukseen, hirvitornien rakentamiseen, uimarannan tekemiseen, satunnaisen tien kunnostamiseen, kyläseuran rahoittamiseen yli 100 000 eurolla, järven hapetukseen, jne. Suurin ongelma näissä kytkyissä on salailu - kukaan ei tiedä kenelle luvattiin mitäkin. Sopimuksissa on sailailupykäliä ja pahimmillaan uhkasakkoja. Toisinaan maksuihin liittyy suoria ehtoja: "Jos saamme rakennusluvan - saatte asian X."

Kunta tai kaupunki saattaa ennen lähiasukkaiden kuulemista kirjoittaa sopimuksen, jossa se tukee ja edistää hanketta tai jopa sitoutuu olemaan tekemättä mitään, mikä voisi vaarantaa tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Lipevät lupaukset: hankaluuksia asukkaalle ja päättäjälle
Yleensä mitä pidemmälle mitään hanketta viedään, sitä vaikeampi siitä on kääntyä takaisin. Jos edustuksellinen demokratia tekee päätöksen ja jopa sopimukset ennen asukkaiden kuulemista, ei prosessi tunnu asukkaan kannalta demokraattiselta.

Toisinaan kunnat ja kaupungit suorastaan hylkivät tietoa. Yksipuolisen ilmiselvän väärän tiedon preferointi selittyy toisinaan kytkyillä, joista ei avoimesti kerrota.

Yksittäinen kansalainen joutuu ilmiön kouriin jouduttuuaan ottamaan kaikesta selvää itse. Monet ihmiset ovat kertoneet ahdistuksesta ja stressistä jonka hankkeiden päätöksenteko on heissä aiheuttanut. Valehtelua, salaisia sopimuksia, uhkailua, vähättelyä, tiedon pimittämistä, pykälien taakse piiloutumista, jne. Maksuja saaneet kyläyhteisöt ovat myös kääntyneet yksilöitä vastaan.

Alustava myönteinen tuulivoimapäätös ja siihen liittyvät sitoumukset on tehty yksipuolisen ja monelta osin väärän tai puutteellisen tiedon pohjalta kytkykaupalla. Toisinaan nämä sitoumukset on myös kirjoitettu sopimukseksi. Tästä alkaa tapahtumaketju, jonka lieveilmiöitä Yleisradion Kirsi Skön kuvasi ohjelmassaan (Yleisradio TV1 24.11.2014).

Tuulivoiman haittavaikutukset

Karrikoiden kansalainen jännittää saako hän rakentaa neljä metriä korkean rantasaunan kolmimetrisen sijaan. Samaan aikaan viereen nousee järven pintaa 300 metriä korkeammalle kohoava voimalaitos. Rakennuslupahakemuksia tulkitaan kansalaisen kannalta mielenkiintoisella tavalla.

Jättituulivoimassa on haittavaikutuksia. Maisema muuttuu, alue muuttuu teolliseksi voimatuotannoksi, meluhaitat ovat yllättäneet monet kunnat, talvisin voimaloista voi paiskautua jäätä, yhdestä kotkasta tuleekin kaksi puolikasta kotkaa, jne. Haittoja uusista jättivoimaloista on tutkittu melko vähän.

Nämä "yllätykset" johtuvat lähinnä voimayhtiöiden kuuntelusta. Puolueettomuus on periaatteessa luottamushenkilön tärkeimpiä tehtäviä.

Erityisesti vapaa-ajan ja lomakiinteistöjen osalta maisemavaikutuksen ja muiden haittojen aiheuttama arvonaleneminen on nyt julkinen salaisuus Suomessa. Kunnat ja kaupungit hylkivät rakennuslupien antamista mahdollisesti tuleville tuulivoima-alueille. Tuulivoimayhtiöt ostavat kärsineitä kiinteistöjä ja sopivat salaa korvauksista. Kuten on suoraan johdettavissa aiemmista tutkimuksista, suuri osa ostajista katoaa kokonaan ja lähes kaikki arvioivat maisemahaitalle taloudellisia seuraamuksia.

Maisemavaikutuksia on aiemmin Suomessa arvostettu ja vaalittu esimerkiksi ranta-asemakaavoituksessa. Tuulivoiman yritystukien kilpajuoksussa samat arvot nyt unohtuneet. Tälle arvioinnille olisi maanrakennuslaissa kaikki edellytykset. Tuulivoiman kaavoituksessa maiseman vaalimiseen tulisi panostaa. Nähdäkseni maanrakennuslain suunnittelutarveratkaisua ei tulisi koskaan soveltaa tuulivoimapäätöksessä vaan aina tulisi kaavoittaa.

Ikävin asia on, että mitään näistä haitoista ei jaeta tasan, vaan ne jaetaan hieman satunnaisesti.

Kun tuulivoima-alue on rakennettu

Kun tuulivoima-alue on rakennettu, alkaa yllätysten sarja. Kiinteistövero olikin kolme kertaa pienempi, yhteisöveroa tullutkaan yhtään, tuulivoima-alue ei työllistänytkään, budjetti olikin paljon pienempi, paikallisia hanke työllistikin todella vähän, omisja olikin veroparatiisisäätiö, jne.

Tarkoitukseni ei ole sanoa, että hanke oli täysin olematon, mutta lupauksia ei lunastettu likimainkaan. Yritysmaailmassa vastaavan mittaluokan virhearviosta olisi todennäköisesti seurauksena potkut asiasta päättäneelle johtajalle. Kerroit tarinan kultakaivoksesta ja annoit rakentaa talvivaaran.

Sitten alkaa valjeta ongelmat. Herranjestas nuo ovat isoja laitoksia. Eihän havainnekuvista käynyt ilmi lainkaan se todellisuus, joka kunnassamme nyt rehottaa. Kas kun asukkaat valittavat melusta. Kiinteistöt lähellä eivät käy enää kaupaksi. Virkistyskäyttömahdollisuudet ovat kärsineet. Uskaltaako tuonne enää viileällä ilmalla mennä jos jää voi irrota siivestä suurella nopeudella. Mitä tapahtuu linnuille, entä hirvet ja riista? Entä lähialueen maatilat ja ihmiset? Ongelmat eivät koske jokaista hanketta, mutta esimerkkejä on liikaa.

Mitäs nyt pitäisi tehdä? Piilotetaan kaikki dokumentit syvälle arkistoihin eikä kerrota mitään. Ei kerrota, että melumallin laatikin viemärisuunnittelija. Ei kerrota, että lintu- ja lepakkoselvityksen teki vihersuunnittelija. Ei kerrota, että maisema-arviota ei allekirjoittanut mikään yritys vaan yksityishenkilö. Ei myöskään kerrota, mikä jättiyllätys taloudellinen puoli oli. Ei kerrota kiinteistöveron määrää, ei kerrota yhteisöveroista mitään ja ollaan hiljaa kaikesta muustakin.

Hyssssss! Ollaan nyt vaan ihan hiljaa. Kaikki luulevat että tämä oli hyvä päätös kun ollaan hiljaa ja pidetään yhtä. Kukaan ei saa tietää kytkyistä joita me saatiin. Kukaan ei saa tietää mistä tuli rahat pyörätiehen. Tai metsästysseuran hirvitorneihin. Ollaan hiljaa ja leikitään ihan yhdessä, että meillä ei ole......... 

Meillä on vain... maan tapa?

Lisää avoimuutta

Luottamus tuulivoimarakentamiseen paranisi avoimuutta lisäämällä. Hyötyjen jakamiseen liittyen voi julkaista avoimena datana esimerkiksi hankkeen edunsaajat.

Alan yritysten tulisi itsesäädellä toimintaansa nykyistä voimakkaammin ja priorisoida hankkeita.

Lukemista / viitteitä:

Kommentit

  1. Sain lukijalta hyvän kysymyksen: "Miksi luottaisin tähän"

    Vastasin näin:
    http://pitkaranta.blogspot.fi/p/tuulivoimalukija-kysyy-miksi-luottaisin.html

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Sain kommentin eräältä lukijalta liittyen arvoihin.

    Kommentti kosketti niin paljon, että pyysin lupaa julkaista sen tähän:

    Kirjoituksesi on dramaattisen hyvä. Olet osannut niputtamaan kaiken sen järjettömyyden josta tässä on kysymys.

    Oli ilo nähdä ja jopa kokea terapeuttisena hyvin harkittu kirjoituksesi.

    Olen ollut 30 vuotta rakennusalalla ja nähnyt korruptiota sekä lahjontaa, mutta tämä tuulivoimateollisuus konsulttien väärien selvitysten johdattamana on jotakin niin sairasta, etten enää usko Suomen politiikkaan.

    Tuulivoimateollisuus on tuhoamassa niitä arvoja joita kuuluu Suomalaiseen perintöön; yksityisyys, rauha, maisema, luontoarvot, oikeudenmukaisuus, kohtuus, tasapuolisuus, demokratia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti