Tekstit

Dieselauton latausteho 30 000 kW

Olen pohtinut sähköauton hankintaa. Auton tankkaamin olisi luonteeltaan erilaista: yleensä kotona auto kiinni verkkoon ja harvemmin tien päällä.

Pitkällä matkalla olennainen kysymys on latausnopeus - eli miten pitkään riittävän sähkömäärän säilöminen akkuun vie. Pikalaturilla latausaika on 20-30 minuuttia mutta se vaatii vähintään 50 kW tehon (ks) jollaista ei jokapaikan sähköverkko kestä.

Tein vertailun paljonko yhden tavallisen huoltoaseman diesel-pumpun latausteho on. Tankkasin 40 litraa uusiutuvaa dieseliä 50 sekunnissa. Energiasisältö on noin 400 kWh eli lataustehoksi tulee noin 30 MW eli 30 000 kW (ks).

Diesel-pumpun "latausteho" on siis 500 - 1000 kertainen verrattuna sähköauton pikalatureihin.

Ennuste: Tuulituki Q2/2017

Kuva
Olen seuraillut tuulivoimaan liittyvän yritystuen määriä. Yritystuen määrä riippuu rakennettavien voimaloiden tuottaman sähkön määrästä sekä sähkön tulevista markkinahinnoista. Tuen tarkkaa määrää ei voi ennakolta täsmälleen tietää.

Edellisessä kirjoituksessa arvioin 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen maksetuiksi yritystuiksi 58,1 miljoonaa euroa (ks). Ennuste oli hieman alakanttiin koska toteuma oli 63,0 miljoonaa euroa (ks). Ennusteeni tarkkuus oli siis noin 92%.

Arvioni toisen vuosineljänneksen maksetuista tuulivoiman yritystuista on 47,9 miljoonaa euroa. Oletan, että ennustetarkkuus on nousee edellisestä vuosineljänneksestä.

Jos ennuste toteutuu niin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 2017 maksetaan yhteensä 111,4 miljoonaa euroa tuulivoiman yritystukia.

Tämän vuoden loppuun mennessä karkeasti kaikki nykyisen tuulivoiman tukijärjestelmän piiriin tulevat voimalat on rakennettu. Tukijärjestelmän kokonaiskulut selviävät vuoteen 2030 mennessä.

Autoilua 10g hiilidioksidia kilometriä kohden

Kuva
Polttomoottoritekniikka kehittyy ja uusien autojen päästöt ovat Trafin tilaston mukaan lähes puolittuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (ks). Alla kuvassa mökkireissun farmariauton kulutuslukema 142,8 km matkalta: keskimäärin 3,8 litraa dieseliä 100 km kohden.

Hiilidioksidipäästö olisi normaalia fossiilista dieseliä käyttäen näillä lukemilla noin 100 grammaa kilometria kohden. Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä käyttämällä päästöt putoavat noin 10 g/km tasolle, mikäli uskoo Nesteen mainospuheita (ks).

Keskimääräistä suomalaista sähköä käyttäen sähköauto aiheuttaa tähän nähden noin tuplapäästöt. Sähköauto käyttää noin 20 kWh/100km ja suomalainen sähkö tuotetaan keskimäärin noin 100g CO2/kWh päästöillä.

Henkilöautojen kehitys Suomessa

Kuva
Trafi on julkaissut avoimena datana kaikkien liikennekäytössä olevien ajoneuvojen tiedot (ks). Pyöräytin aineistosta henkilöautojen kehityksestä mittatietoja viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta:


Henkilöautojen massa on hieman kasvanut ja hiilidioksidipäästöt pudonneet. Pituuden, leveyden ja korkeuden osalta muutokset ovat melko pieniä.

Maailman energiatilastot ja vähähiilinen sähkö

Kuva
Energiayhtiö BP on julkaissut vuosittaisen koko maailman kattavan paketin energiatuotannon tilastoja viime vuoteen saakka (ks). Poimin maailman sähköntuotannossa kehityksestä neljän vähäpäästöisen tuotantomuodon kehityksen viime vuosikymmeniltä aina viime vuoteen saakka: vesivoima, aurinkosähkö, tuulivoima ja ydinvoima. Jätän biomassat pois tarkastelusta niiden monimuotoisuuden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi.




Muutamia huomioita:
Mainittujen vähäpäästöisten tuotantomuotojen osuus sähköntuotannosta on alle kolmannes kaikesta sähköntuotannosta. Vähäpäästöisten osuus on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2016Sähköntuotanto maailmassa: Vuonna 2016: Kokonaistuotanto 25 000 TWhVuonna 2016: Vähäpäästöinen tuotanto 8000 TWhVuonna 1985: Kokonaistuotanto 10 000 TWhVuonna 1985: Vähäpäästöinen tuotanto 3500 TWhVesivoima on kasvanut ripeästi erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen Noin 1500 TWh/vuosi lisää 15 vuodessaTuulivoima kasvanut vuostituhannen vaihteen jälkeen noin 1000 TWh/vuosi tasolleYdin…

Polkupyöräkypärämättömyydellänsäkäänköhän

Kuva
Tieliikenteen lainsäädäntöä ollaan päivittämässä. Yhtenä aiheena on polkupyöräkypärään liittyvän kirjauksen poistaminen laista (ks, ks). Kypärän käyttäminen olisi jatkossa jokaisen polkupyöräilijän oma valinta. Kypäräpakkoa on vastustettu ja puolustettu ymmärrettävillä argumenteilla (ks, ks, ks), (ks, ks, ks).


Tietynlaisessa onnettomuustilanteessa kypärä suojaa päätä (ks). Mutta tuleeko kypärän turvallisuuden tunne ulosmitattua ja jouduttua useammin onnettomuuksiin? Vähentääkö kypäräpakko pyöräilyä kokonaisuutena jolloin yleisesti pyöräilyn turvallisuus heikkenee (ks)?

Asia-argumenttien lisäksi on aina herkkä paikka kun yhteiskunta puuttuu yksilön vapauteen erilaisilla pakoilla. Kyse on myös eri liikennemuotojen tärkeysjärjestyksestä: kenen ehdoilla liikennepolitiikkaa tehdään. Hedelmättömän vastakkainasettelun sijaan olisi kuitenkin syytä tehdä liikkumisesta eri muodoilla vaivatonta kaupunkien viihtyvyys ja estetiikka huomioiden. Yhtä hopealuotia ei liikkumiseenkaan löydy.

Helsinki polttamassa 80 keskuspuistoa vuodessa lisää

Kuva
Helsingin kaupunginvaltuusto haluaisi Vantaan Energian irtautuvan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (ks, ks, ks). Hankkeen kaatajaksi on ilmoittautunut Emma Kari.

Fennovoiman ydinvoimahankkeesta löytää helposti moitittavaa, kuten monista muistakin voimalahankkeista (ks).

Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle nojaa väkevästi metsien polttamiseen. Korvatakseen Fennovoimalan sähkön, täytyy polttaa 80 keskuspuistollista metsää joka vuosi lisää (ks, ks).



Helsinki asensi ensimmäisen metsänpolttimen tänä keväänä Salmisaareen (ks). Vantaan Martinlaaksoon asennetaan seuraava suurempi metsänpoltin. Euroopan suurin yksittäinen metsänpoltin nielee tällä hetkellä 120 keskuspuistoa vuodessa (ks).