Tekstit

Asuinalueen aaltoliike Helsingissä: lapsiperheistä mummoutumiseen ja takaisin

Kuva
Edellisessä kirjoituksessa havainnollistin miten samanlaisia tai erilaisia kaupunkien ikärakenteet ovat. Miltä vastaava kehitys näyttää kaupungin sisällä ajan suhteen?

Poimin omaksi esimerkikseen Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteen kehityksen rakentamisvuodesta 1976 vuoteen 2016. Kuvaan on laskettu Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteiden samankaltaisuus kahden vuoden välein sekä poimittu erilleen vuodet 1976, 2000 ja 2016 kuvaajaan.


Huomioita:
Heti rakentamisen jälkeen Itä-Pasilassa oli suuri määrä eli noin 600 alle 6-vuotiasta lastaVuonna 2000 alle 6-vuotiaiden määrä oli pudonnut kolmasosaan (noin 200 lapseen)Vuonna 2000 ikärakenteen samankaltaisuus vuoteen 1976 verrattuna oli vain 53% ja alue oli kansanomaisesti sanottuna mummoutunutVuonna 2016 ikärakenteen samankaltaisuus on palautunut 81% tasolle rakentamisvuoteen 1976 verrattuna. Etenkin 20-40-vuotiaiden määrä on palautunut suunnilleen 1976 tasolle. Lapsien määrä ei ole palautunut rakentamisvuoden tasolle. Itä-Pasilan kohdalla n…

Kuinka samanlaisia kaupunkien ikärakenteet ovat

Kuva
Silmiin sattui kiinnostava vertailu jonka mukaan Helsingissä 20-40-vuotiaita on merkittävästi maan keskiarvoa enemmän (Sanna Ranto). Jäin miettimään miten nämä jakaumat ovat kehittyneet ajan suhteen ja toisaalta miten ne vertautuvat muihin kaupunkeihin.


Avataan tätä kuvaa ajan suhteen eli miten helsinkiläisten ja suomalaisten ikäjakaumat ovat kehittyneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana (aluesarjat)



Poimitaan vielä erilleen vuodet 1976 ja 2016 kehityksen havainnollistamiseksi


Huomioita:
Suomen väestön vanheneminen näkyy selvästi: alle 30-vuotiaita on nyt vähemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten mutta vanhempia ikäluokkia on enemmän.Helsingissä alle 30-vuotiata on määrällisesti saman verran kuin neljäkymmentä vuotta sitten ja vanhempia ikäluokkia on enemmän. Kuten tekstin ensimmäisestä kuvasta kävi ilmi, Helsingin ikärakenne on erilainen eli Suomessa vanhempia ikäluokkia on suhteessa enemmän kuin Helsingissä. Helsingin ikärakenne muistuttaa enemmän koko maan vuoden 1976 ikärak…

Positiivisten ihmisten Helsinki

Kuva
Olen etsinyt Helsingin kehittämiseen liittyvää keskustelufoorumia, jossa ei puhuta halventavasti kenenkään elämäntyylistä tai asuinalueesta eikä liian vahvasti ajeta mitään yhtä agendaa. Päivän Hesarissa on raikas juttu positiivisten ihmisten Kouvolasta (hs). Ajatus on mielestäni niin raikas, että loin vastaavan ryhmän Helsingille Facebookiin.

Positiivisten ihmisten Helsinki
Monet muista Helsingin kehittämistä käsittelevistä keskustelukanavista edustavat melko kapeita näkökantoja kaupunkiin tai kaupunkisuunnitteluun. Aika näyttää löytyykö ihmisiä jakamaan ajatuksia kaupungista rakentavammassa ja positiivisemmassa hengessä.

Pasilan tyhjä rautatietunneli: mahdollisuus pyöräilybaanalle tai pikaratikalle

Kuva
Helsingissä Itä-Pasilan alittaa kymmeniä vuosia lähes ilman käyttöä ollut rautatietunneli (kuvia, video). Teollisuuskadun päätä on hiljattain voimakkaasti uusittu mutta rautatietunneli on toistaiseksi jäämässä ilman käyttöä. Asia nousi taas mieleeni kun tunnelin Kumpulan päässä on noussut raitiovaunulinja keskusteluun (uutinen, hel.fi) kun muutamaa vuotta aiemmin vastaava hanke bussikatuna kaatui (tolkku).

Muutama ehdotus nousee mieleen:
Voiko tunnelin läpi vetää raitiovaunulinjan?Voiko tunnelia käyttää pyöräilybaanana?
Tunnelin läpi ratikka
Nyt ehdotetussa muodossaan Kumpulanlaaksoon ehdotettu ratikka ajaisi Itä-Pasilan läpi maan päällä. Hyvänä puolena linjan pysäkkejä tulisi asuin- ja työpaikka-alueelle. Vaihtoehtoinen tapa olisi vetää ratikka maan alla Pasilan alta mahdollisesti osin vanhaa rautatietunnelia hyödyntäen. Tällöin ei tarvitsisi ylittää Mäkelänkatua ja matka-aika olisi lyhyempi kuin muun liikenteen seassa maan päällä. Olisi myös mahdollista rakentaa maan-alainen pysäkki …

Energianationalismi

Kuva
Jeffrey Sachs kritisoi suorasanaisessa puheessaan valtioita toteuttamiskelpoisten suunnitelmien puutteesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyen (ks). Ansiokkaista näkemyksistä huolimatta puheesta särähti korvaani hieman ivallinen viittaus energianationalismiin. Tämä sana mukavasti kiteyttää sähköistyvien yhteiskuntien uudenlaisia riippuvuuksia toisistaan.


Sähköntuotannon luotettavuus on sitä suurempi tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mitä suurempi sähkön osuus energiakäytöstä on. Jos samaan aikaan vaatii energiasektorin sähköistämistä, on ymmärrettävä, ettei valtio herkästi jätä yhteiskuntaansa toisten valtioiden päätösten armoille.

Minun on hankala nähdä, että energianationalismi olisi katoamassa sähköistyvistä yhteiskunnista. Tänä päivänä polttoaineita on helpompi varastoida yllätysten varalle kuin täysin sähköisessä yhteiskunnassa olisi. Turvallisuuspolitiikan, ulkopolitiikan ja talouspolitiikan sivuuttaminen ivalliseen sävyyn ei lisää esittäjän uskottavuutta (ks)…

Helsingin seudun väestöhistoria 1900 - 2017

Kuva
Helsingin seudun väestön historiatietoja on saatavissa monesta lähteestä erillisinä aikasarjoina. Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on kerännyt aineistoja yhteen ja antoi luvan julkaista tiedot (Taulukko, Kalvot).

Helsingin seudun väestö 1900 - 2017
Helsingin kantakaupungin osuus Helsingin seudun väestöstä 1900 - 2017
Tätä aineistoa ei voi julkaista virallisena tilastona, koska tiedot on koottu eri lähteistä, alkupäästä joiltakin osin 5-vuotisaineistosta ja etenkin kehyskunnissa on käytetty mm. Wikipediaa. Suuressa kuvassa tämä ei haittaa. Aineistosta pitää kiittää entistä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista, jolle piti aiheesta kuin aiheesta toimittaa vähintään 50 vuoden pituinen aikasarja.

Muutamia omia huomioitani aikasarjasta:
Toisen maailmansodan jälkeen Helsingin väkiluku kasvoi hyppäyksenä noin 100 000 ihmisellä josta puolet alueliitoksinaHelsingin nopea kasvu jatkui 1970-luvun alkuun saavuttaen 520 000 asukkaan tasonMuut Helsingin seudun kunnat ovat pä…

Energiapolitiikassa on marssijärjestys

Maslowin hieman kiistelty teoria tarvehierarkiasta lähtee siitä, että tiukassa tilanteessa esimerkiksi tarve turvallisuuteen ajaa muiden tarpeiden ohitse. Vaikkapa hirmumyrskyä paetessa talo jätetään vartioimatta.

Jotain vastaavaa marssijärjestystä tuntuu olevan energiapolitiikan saralla. Valtio ei esimerkiksi nojaa liikaa maakaasuun, jos ainoa mahdollinen toimittaja on yksi naapurivaltio. Turvallisuus- ja ulkopolitiikka asettaa energiaratkaisuille reunaehtoja. Nuo reunaehdot voivat tuntua hieman oudoilta, jos energiaratkaisua tarkastelee vaikkapa vain taloudellisesta tai energiateknisestä näkökulmasta.

Turvallisuus- ja ulkopoliittisten suhteiden jälkeen energiaratkaisuissa vahvoilla on valtioiden välinen ja sisäinen talouspolitiikka. Jos naapurivaltio tai kaupunki meinaa saada edullisempaa energiaa ja sitä kautta hyvinvointietua, on eroa kurottava jollain tavalla umpeen.

Vasta turvallisuuden ja talouden asettamien reunaehtojen jälkeen jää tilaa esimerkiksi vaihtaa voimaloita saastut…