Tekstit

Joonas Konstig - Vuosi herrasmiehenä

Kuva
Joonas Konstigin reality proosa Vuosi herrasmiehenä kertoo miten omaan lapselliseen käytökseensä kyllästyt anarkistipunkkari opettelee hyviä käytöstapoja ja pohtii hyvän elämän ajattelun historiaa. Kirjasta on kirjoitettu monia hyviä yhteenvetoja eri näkökulmista (HS, IS, YLE, Ville Raivio, Lauren, Kajanto, Sijoitusblogi).

Kirjan on aikuisemmaksi kasvamisen tarina, jossa nelikymppinen isä ottaa askelia huutamalla tahdon ilmaisusta ja alapäähuumorista kohti toisen kunnioittamista ja maailman monivärisempää ymmärtämistä.
"Klassisesti kasvatetut nuoret eivät toteuta itseään, heillä on parempia, testattuja ja hyväksi havaittuja malleja""Mikä alkoi kovin ulkoisilla asioilla, paljastui ennen kaikkea sisäiseksi matkaksi. Vaatetus ja käytöstavat olivatkin pintaa. Herrasmiesvuodesta tuli matka aikuistumiseen, niin kulttuurimme aikuistumiseen kuin omaani" Viisisataasivuisen kirjan lehdillä Konstig haastattelee käytöstapojen kotimaisia auktoriteetteja kuten Matti Klingeä,

Polkupyörätunneli vallilanlaaksosta Pasilaan

Kuva
Kirjoitin aiemmin vanhan junatunnelin lojumisesta käyttämättömänä Helsingin Pasilan alapuolella. Leo Stranius teki valtuustoaloitteeseen tunnelin muuttamiseksi polkupyörätunneliksi, mutta aloite ei edennyt (2016, 2017).

Pääasiallinen argumentti pyörätunnelia vastaan oli mahdollisesti liian jyrkkä ajoluiska teollisuuskadulta tunneliin. Tämä perustelu ei vaikuta nyt pitävän paikkaansa ja tilanteen voin havainnoida ajamalla teollisuuskatua itään ja katsomalla vasemmalle siltojen jälkeen. Junatunneliin voisi ajaa pyörätieltä erittäin pienellä korkeuserolla, jota alla oleva kuva havainnollistaa.


Helsinki on kaavoittamassa vallilanlaakson läpi uutta raitiolinjaa ja pyörätietä (Yle). Olisi järkevä sisällyttää junatunnelin käyttöönotto pyöräinfrastruktuuriksi samalla kun Vallilanlaakson pyörätie valmistuu.

Tästä olisi mahdollisuus saada melko pienellä investoinnilla yksi maailman pisimmistä polkupyörätunneleista. Samalla etenkin Vallilanlaaksosta Pasilaan Mäkelänkadun ylittävän kor…

Ketkä kesämökkeilevät

Kuva
Suomessa on väkilukuun nähden eniten kesämökkejä Euroopassa (SYKE, FCG, Tilastokeskus, Hiltunen&Rehunen). Ketkä Suomessa kesämökkeilevät ja missä mökit sijaitsevat?




Mökkeilijöitä on Suomessa niin paljon, ettei mikään yksittäinen tekijä selitä ketkä mökkeilevät. Yksittäinen numero tai otsikko saattaa jopa johtaa ajattelua harhaan. Kuvista nähdään, että esimerkiksi seuraavat otsikot ovat totta: "Mökin omistaja on keskimäärin eläkeläinen" ja "Eniten mökkeilevät 25-35-vuotiaat." Näistä välittyy melko erilainen viesti.

Mökeille liikutaan pääosin autolla ja aiemmin mietin ketkä Suomessa omistavat autoja. Voisi mutuna kuvitella, että autottomat käyttävät myös vähemmän kesämökkejä. Aivan suoraviivainen yhteys ei kuitenkaan ole, sillä omakotitalossa asuvat käyttävät mökkejä hieman kerrostaloasujia vähemmän vaikka autoja omakotitaloasujilla on enemmän. Sekä auton että kesämökin omistaminen korreloi kohtalaisesti tulotason kanssa - suurituloisilla on enemmän mökkejä ja …

Kelluva reaktori Vuosaareen

Kuva
Itämerellä kelluu tällä hetkellä pieni ydinvoimala. Mitä jos tämä voimala parkkeerattaisiin tuottamaan kaukolämpöä Helsingin Vuosaaren voimalan lähistölle kuten 1970-luvulla ja 1980-luvulla suunniteltiin?



Tämä kelluva ydinvoimala tuottaisi 2 - 3 TWh kaukolämpöä vuodessa ja korvaisi merkittävän osan Helsingin kivihiilestä (Wikipedia), (KLT-40). Samasta kelluvasta mallista on kehitteillä uusi tehokkaampi versio ja vastaavia muita hankkeita on lukuisia (IAEA). Kelluvia reaktoreita on rakennettu yhteensä lähes tuhat (Luukko). Kuvan piirakkadiagrammin ydinvoiman osuus on laskettu vuositasolla.

Paljonko tällainen kelluva ydinvoimala maksaisi? Wikipediassa hinnaksi on mainittu 276 Milj.€ (Wikipedia, 336 M$). Suuntaa-antavaksi hinnaksi on toisessa lähteessä mainittu 5,3 €/W sähkötehoyksiköissä (IAEA, s.177). Kelluva voimala maksaisi tulkintani mukaan noin 270 - 370 miljoonaa €. Investointi olisi vain 0,9 - 1,2 Milj.€/Kaukolämpö MW (Laskutoimitus). VTT on hieman vastaavan maalle rakennettavan…

Ihmisen kokoinen kaupunki

Kuva
Yle Areenassa on nähtävillä kiinnostava Mikael Colville-Andersenin dokumenttisarja kaupunkien kehityksestä ihmisen kokoisesta näkökulmasta. Kuusiosaisessa sarjassa käydään läpi Medellin, Pariisi, Toronto, Bankok, Tel Aviv ja Tokio.


Hauskalla tavalla kaupungit painivat tuttujen teemojen parissa. Kehitetäänkö kaupunkia ihmisten vinkkelistä vai ylätason päätöksillä, miten kaupungin yhteisöllisyyttä, estetiikkaa, vihreyttä, asuinmukavuutta ja liikkumista voisi kehittää. Hopealuotia ristiriitojen tasapainoiseen kehittämiseen ei ole löydetty, mutta hyvin samantapaisia toiveita ja kaipuuta välittyy kaikista kaupungeista.


Ihmisen kokoinen kaupunki on jonkinlainen vasta-ajattelu Le Corbusierin kaltaisille menneiden aikojen jättiprojekteille, joista katoavat inhimilliset mittasuhteet.


Helsinki goes biolämpö

Kuva
Helsinki on näillä näkymin korvaamassa Hanasaaren sähkön ja lämmön yhteistuotantoa tekevän hiilivoimalan kolmella biomassaa polttavalla lämpövoimalalla (Yle, YleTalouselämä). Uudet lämpövoimalat eivät tuottaisi sähköä ja polttaisivat biomassaa eri muodoissaan kuten pelletteinä tai hakkeena. Hanasaaren lopettaminen liittyy Helsingin tarpeeseen saada voimala-alue asuinkäyttöön ja myös kivihiilen alasajoon Suomessa (TEM).

Mittakaavaa pohdittaessa Hanasaari on kotimaisittain melko suuri kaukolämpölaitos. VTT:n raportissa todetaan, että "--pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta biomassaa on saatavilla 500 GWh alle 150 km:n kuljetusetäisyyksillä--" (VTT).

Maailmalta suurin hiili-bio-muunnos on Britanniassa sijaitseva Draxin hiilivoimalaitos. Draxin kuudesta kattilasta kolme on muutettu polttamaan biomassaa hiilen sijaan. Viime vuonna Drax tuotti yhden tulevan Olkiluoto 3 reaktorin verran sähköä biomassalla (13 TWh) ja kulutti noin kymmenen Hanasaaren verran pellettejä (Drax vuosike…

Ajatuksia digitalisaatiosta ja luovuudesta

Kuva
Luovuus tuntuu sisältävän hyvin samantapaisia elementtejä alasta riippumatta. Ystäväni vinkkasi kiinnostavan dokumentin kuuluisan nuoren arkkitehdin Bjarke Ingelsin elämästä. Toisaalta Juha Kostiaisen kirjoituksesta mieleeni palasivat Kjell Nordströmin ajatukset siitä mitä jää jäljelle digitalisaation jälkeen.


Digitalisaatio, koneoppiminen ja muu tekninen kehitys laskee paraikaa nopeasti imitaation arvoa. Samaan aikaan digitalisaatio on vapauttanut suuren määrän luovuutta.

Kuluttajalle digitalisaatio on arkisia asioita. Se 15-vuotta sitten tavanomainen palvelu ei tänä päivänä enää kelpaa. Ihminen ei halua kohdata palvelussa instituutiota vaan instituution on kohdattava ihminen. Kilpailu kovenee ja on jopa sanottu, että kuluttaja jaksaa odottaa viisi sekuntia digipalvelun latautumista - sen jälkeen hän etsii toisen palvelun.

Digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen alalla luovuus on samaan aikaan näkyvää ja näkymätöntä. Toisinaan luovat ratkaisut tapahtuvat taustalla tavalla, joka o…