Tekstit

Joukkoliikenteen päästöt alas 90% alle prosentin menolisäyksellä

Kuva
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä saa mainion kuvan selailemalla HSL:n vuosikertomusta. Ylivoimaisesti eniten matkustajia liikkuu busseilla ja ne aiheuttavat myös lähes kaikki HSL:n hiilidioksidipäästöt. Paljonko maksaisi merkittävästi leikata bussiliikenteen eli koko joukkoliikenteen päästöjä nopeasti?

HSL:n käyttömenot nousisivat alle prosentin, mikäli kaikki bussit vaihtaisivat polttoaineeksi Neste MY dieselin. Mikäli luotamme valmistajan tietoihin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen hiilidioksidipäästöt putoaisivat samalla jopa 90%. Samalla ilmanlaatu kohenisi koska hiukkaspäästöt, typenoksidit ja hiilimonoksidipäästöt vähenisivät jopa 30-70%.



Laskelmassa bussiliikenteen noin 80 000 tonnin päästöt tarkoittavat noin 30 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä. Yksi litra Neste MY dieseliä maksaa noin 0,19 €/litra enemmän kuin fossiilinen diesel. Nesteen MY dieselin päästövähennyksestä on keskusteltu koska polttoaineen raaka-aineiden luokitukset ovat lopulta poliittisia päätöksiä. …

Ei erikoistukia datakeskusten hukkalämmölle

Kuva
Hiljattain Wärtsilä ehdotti Helsingin kaukolämpöön kivihiilen tilalle osittain datakeskusten hukkalämpöön perustuvaa ratkaisua. Kirjoitin pääpiirteittäin saman ehdotuksen vuonna 2015. Otso Kivekäs ja Jyrki Kasvi ehdottavat sähköveron laskemista datakeskuksilta jos ne hyödyntävät hukkalämmön vaikkapa kaukolämmön tuotannossa.

Tavoite on hyvä saada datakeskuksia kaupunkiympäristöön ja hukkalämpö hyödynnettyä. Ehdotettu verotukseen liittyvä keino taitaa silti olla väärä. Jos datakeskusten sähköveroa lasketaan, täytyy laskea myös suurien lämpöpumppujen (ja monien muiden kohteiden) veroa. Syy on energiatehokkuus.



Datakeskuksia kannattaa houkutella Suomeen ja tarkkaan pohtia onko sähkön verokohtelu ja tietoliikenneyhteydet samalla tasolla esimerkiksi Ruotsin kanssa. Datakeskusten hukkalämpöön ei kuitenkaan kannata luoda erikoisia tai erityisiä verokannustimia, koska ne vääristäisivät energiamarkkinaa.

Lämmityksen kannalta datakeskus on iso vastus, joka muuttaa sähkön lämmöksi huonolla ykkö…

Kumipyöräliikenne Helsingin ympärillä

Kuva
Edellisen kirjoitukseni jälkeen pääkysymykseksi jäi miten suuret määrät kumipyöräliikennettä liikkuu Helsingissä Kehä I väylältä kohti keskustaa ja takaisin. Trafi julkaisee nykyään ajoneuvon tarkkuudella liikennemäärät mittauspisteissä heti seuraavana päivänä.
Poimin Helsingin seudulta kuvassa näkyvien 23 mittauspisteen datat väliltä 2.1.2019 - 11.1.2019. Yhteensä mittauspisteiden yli oli tuolla aikavälillä ajanut 12 miljoonaa ajoneuvoa ja datassa on siis yhtä monta riviä tietoa.

Miltä mittauspisteiden tilanne näyttää päivätasolla (sarakkeet päiviä)? Alla sinisellä ajoneuvojen määrät ja vihreällä keskinopeudet. Vilkkain liikenne on alkuvuodesta ollut Kehä I Pakilan 113 896 ajoneuvoa yhden vuorokauden aikana.

Viikonpäivien välillä on luonnollisesti vaihtelua ja arkipäivät ovat ruuhkaisempia kuin viikonloput. Liikenne jakautuu kuitenkin varsin tasaisesti - jos liikennettä on niin sitä on joka paikassa.
Vastaavasti ympyrämuodossa:
Yhteensä Helsingin sisääntuloväylillä on liikennett…

Helsinki menettää rahaa sisäänpäinlämpiävän liikennepolitiikan vuoksi

Kuva
Tiivistyvällä pääkaupunkiseudulla sujuvat liikennejärjestelyt ovat haastavia tilanpuutteen vuoksi. Hiljattain on paljon keskusteltu Jätkänsaaren nykyisistä ja Hernesaaren tulevista liikennejärjestelyistä. Mietitään hetki vaihtoehtoa sille, että liikennettä suunnitellaan näin kaupunginosa kerrallaan.

Tuoreena avauksena HSL on esittänyt ja puolustanut autoilijoille ruuhka- tai tiemaksuksi kutsuttuja lisäveloituksia teiden käytöstä. Lisämaksujen kerääminen yksityisautoilijoilta herättää kysymyksen mihin rahat käytettäisiin. Investoidaanko rahat sujuvampaan autoiluun vai kustantaako Tuusulasta autoileva esimerkiksi helsinkiläisen bussimatkoja?

Valtio puolestaan tukee kuntia liikennehankkeissa jotka palvelevat yhtä kuntaa yleisempiä etuja. Esimerkiksi Espoo siirsi Leppävaarassa autot tunneliin ja valtio maksoi hankkeesta yli puolet. Valtio todennäköisesti tukisi merkittävästi myös Helsingin tunneleita jos ratkaisu sujuvoittaisi liikennettä Helsinkiä laajemmalla alueella. Tämä voisi tapaht…

Herkkyysanalyysit mukaan väestöennusteisiin: ennusteista skenaarioihin

Kuva
Pohdiskelin aiemmin Helsingin seudun ja Suomen väestöennusteita muutamien blogi- ja lehtikirjoitusten muodossa. Päähuomioina julkisessa keskustelussa vähemmän painotetut seikat kuten:
Helsingin seudun väestöennuste ja Suomen ennusteet erkanevat toisistaan tavalla jollaista ei ole havaittu ainakaan sataan vuoteenMaalta kaupunkiin tapahtuva kotimainen muuttoliike ei selitä Helsingin kasvuaHelsingin seudun kasvuennuste nojaa ulkomailta muuttaviin Nyt oikea väestöennustamisen ammattilainen Pekka Vuori on julkaissut samasta teemasta erinomaisen artikkelin liittyen Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemaan uuteen väestöennusteen. Suosittelen lämpimästi lukemaan artikkelin tarkasti läpi mikäli pääkaupunkiseudun ja Suomen tulevaisuus kiinnostaa. Huomionarvoista on myös suuri ero vuoden 2015 ja 2018 ennusteilla.

Helsingin ja Suomen väestöennusteen osalta minulla on yllä mainittujen tekstien jälkeen kolme pääkysymystä mielessä.

1. Ulkomailta muuttavat: miten pysyvä muuttoliike ulkomailta Suomeen …

Joonas Konstig - Vuosi herrasmiehenä

Kuva
Joonas Konstigin reality proosa Vuosi herrasmiehenä kertoo miten omaan lapselliseen käytökseensä kyllästyt anarkistipunkkari opettelee hyviä käytöstapoja ja pohtii hyvän elämän ajattelun historiaa. Kirjasta on kirjoitettu monia hyviä yhteenvetoja eri näkökulmista (HS, IS, YLE, Ville Raivio, Lauren, Kajanto, Sijoitusblogi).

Kirjan on aikuisemmaksi kasvamisen tarina, jossa nelikymppinen isä ottaa askelia huutamalla tahdon ilmaisusta ja alapäähuumorista kohti toisen kunnioittamista ja maailman monivärisempää ymmärtämistä.
"Klassisesti kasvatetut nuoret eivät toteuta itseään, heillä on parempia, testattuja ja hyväksi havaittuja malleja""Mikä alkoi kovin ulkoisilla asioilla, paljastui ennen kaikkea sisäiseksi matkaksi. Vaatetus ja käytöstavat olivatkin pintaa. Herrasmiesvuodesta tuli matka aikuistumiseen, niin kulttuurimme aikuistumiseen kuin omaani" Viisisataasivuisen kirjan lehdillä Konstig haastattelee käytöstapojen kotimaisia auktoriteetteja kuten Matti Klingeä,

Polkupyörätunneli vallilanlaaksosta Pasilaan

Kuva
Kirjoitin aiemmin vanhan junatunnelin lojumisesta käyttämättömänä Helsingin Pasilan alapuolella. Leo Stranius teki valtuustoaloitteeseen tunnelin muuttamiseksi polkupyörätunneliksi, mutta aloite ei edennyt (2016, 2017).

Pääasiallinen argumentti pyörätunnelia vastaan oli mahdollisesti liian jyrkkä ajoluiska teollisuuskadulta tunneliin. Tämä perustelu ei vaikuta nyt pitävän paikkaansa ja tilanteen voin havainnoida ajamalla teollisuuskatua itään ja katsomalla vasemmalle siltojen jälkeen. Junatunneliin voisi ajaa pyörätieltä erittäin pienellä korkeuserolla, jota alla oleva kuva havainnollistaa.


Helsinki on kaavoittamassa vallilanlaakson läpi uutta raitiolinjaa ja pyörätietä (Yle). Olisi järkevä sisällyttää junatunnelin käyttöönotto pyöräinfrastruktuuriksi samalla kun Vallilanlaakson pyörätie valmistuu.

Tästä olisi mahdollisuus saada melko pienellä investoinnilla yksi maailman pisimmistä polkupyörätunneleista. Samalla etenkin Vallilanlaaksosta Pasilaan Mäkelänkadun ylittävän kor…