Tekstit

Ilmala ennen Malmia

Kuva
Jan Vapaavuori kirjoittaa Malmin lentokentän ystäville. Muutamia huomioita hyvään tekstiin liittyen:
Valtio voisi edistää Ilmalan junavarikon päälle rakentamista (ks, ks)Malmin kentälle arvio 25 000 asukkasta saattaa olla hieman ylimitoitettuMalmin kentän vetovoimaa on saatettu asuinalueena yliarvioida Osoittaisi valtiomiesmäisyyttä mikäli Vapaavuori ja Sipilä hoitaisivat Ilmalan rakentamisen ennen Malmia. Ilmalan rakentaminen ei ole ongelmatonta, mutta se laajentaisi merkittävästi kantakaupunkia toisin kuin Malmin lentokenttä.

Energiayksikkönä keskuspuisto

Kuva
Miksi taloyhtiön yhtiökokouksessa kiistellään eniten pienistä summista ja miljoonien putkiremontti hyväksytään hiljaisuuden vallitessa? Jonkun teorian mukaan ihminen hahmottaa parhaiten muutaman kuukausipalkkansa suuruisia talouslukuja. Miljoonille ja miljardeille ei ole arjen ajattelussa mielekkäitä vertailukohtia.

Sama ongelma koskee energiakeskustelua:
terawattitunnin (TWh) kokoa on vaikea hahmottaa. Helsingissä keskuspuiston laajuus on kuitenkin monelle tuttu. Yksi terawattitunti vastaa noin kolmen keskuspuiston kaikkien puiden polttamista uunissa (ks, ks)
Aikanaan kansantajuisina mittayksikköinä käytettiin esimerkiksi koiran haukkumisen kuulumiseen liittyvää peninkulmaa tai vielä lystikkäämpää poronkusemaa.

Olkoon keskuspuisto energiakeskustelun uusi kansantajuinen mittayksikkö. Yksi keskuspuisto on noin 0,35 TWh.

Luonnonsuojeluliiton bio-U-käännös

Kuva
Luonnonsuojeluliitto kritisoi hallituksen toimia ympäristön kannalta haitallisiksi (SLL 2017). Asiallisen kritiikin ohella SLL kritisoi hallituksen lisäävän metsien ahdinkoa biotaloudella.

Valitettavasti sama järjestö itse vaati biotaloutta ja metsien polttamista muutama vuosi takaperin (SLL 2009) ja (SLL 2009)



Luonnonsuojeluliiton energiapolitiikka on valitettavasti johdonmukaisen epäuskottavaa.

Ennuste: tuulituki Q1 2017

Kuva
Tuulivoiman yritystuet maksetaan vuosineljännes kerrallaan ja tiedot julkaistaan Energiaviraston palvelussa (ks). Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2016 viimeiseltä vuosineljännekseltä.

Laskin ennusteen mitä tuulivoimatuki tämän vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä on: 55 138 833 €. Ennusteen toteutumaa voi seurata Energiaviraston sivulta. Todennäköisesti kaikki tiedot on julkaistu kesäkuuhun mennessä.



Viime vuonna tuulivoiman yritystukia maksettiin 130 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuulitukiin on budjetoitu yli 200 miljoonaa.

Itä-Pasilan asukastiheys noin 24 000 as/km2

Kuva
Sattumalta kiinnostuin miten tiiviisti Helsingissä tiiveimmillään asutaan. Yksi ehdokas minulla mielessä oli Itä-Pasila. Itä-Pasilassa on 3908 asukkaan lisäksi 8744 työpaikkaa (ks), messukeskus ja urheilupuisto. Jos jättää pois nuo alueet niin mikä on itse asuinalueen asumistiheys?

Rajasin Itä-Pasilan asuintalot kartalta:




Itä-Pasilassa on 3908 asukasta (ks) ja kartalta rajattuna asuinalueen pinta-ala on 0,165 km2. Asukastiheys on siis 23 656 asukasta neliökilometria kohden (ks). Pinta-ala on toki tulkinnanvarainen esimerkiksi miten laajasti puistot tulee laskea kaupunginosaan mukaan.

Pyöreästi voi sanoa, että Itä-Pasilan asuinalueen asukastiheys on noin 24 000 as/km2.

Helsingistä löytyy siis tiiviimpiäkin alueita. Esimerkiksi Harjun asukastiheydeksi on mainittu Wikipediassa 25 253 as/km2. Pienempien 0,25 x 0,25 km ruutujen kartalla tiiveimmät alueet ylittävät 30 000 as/km2 rajan.

Visualisointeja hiilidioksidipäästöistä

Kuva
Silmiini sattui kiinnostava raportti hiilidioksidipäästöistä. Suosittelen selaamaan raportin hyviä visualisointeja läpi. Muutama poiminta kehityksestä:



Trends in global CO2 emissions: 2016 report
Raportissa lähteenä on usein BP:n tilastot.

Ketkä omistavat autoja Suomessa

Kuva
Ketkä Suomessa omistavat autoja? Ohessa poimintoja muutamista julkaisuista (HSL, Diplomityö).

Auton omistaminen ja tulot (HSL

Diplomityö (ks)
Mikäli kysymyksen asettelee toisinpäin niin autoja omistavat vähiten yksin asuvat nuoret ja vanhat sekä pienituloiset ja yksinhuoltajat.