Tekstit

Kumipyöräliikenne Helsingin ympärillä

Kuva
Edellisen kirjoitukseni jälkeen pääkysymykseksi jäi miten suuret määrät kumipyöräliikennettä liikkuu Helsingissä Kehä I väylältä kohti keskustaa ja takaisin. Trafi julkaisee nykyään ajoneuvon tarkkuudella liikennemäärät mittauspisteissä heti seuraavana päivänä.
Poimin Helsingin seudulta kuvassa näkyvien 23 mittauspisteen datat väliltä 2.1.2019 - 11.1.2019. Yhteensä mittauspisteiden yli oli tuolla aikavälillä ajanut 12 miljoonaa ajoneuvoa ja datassa on siis yhtä monta riviä tietoa.

Miltä mittauspisteiden tilanne näyttää päivätasolla (sarakkeet päiviä)? Alla sinisellä ajoneuvojen määrät ja vihreällä keskinopeudet. Vilkkain liikenne on alkuvuodesta ollut Kehä I Pakilan 113 896 ajoneuvoa yhden vuorokauden aikana.

Viikonpäivien välillä on luonnollisesti vaihtelua ja arkipäivät ovat ruuhkaisempia kuin viikonloput. Liikenne jakautuu kuitenkin varsin tasaisesti - jos liikennettä on niin sitä on joka paikassa.
Vastaavasti ympyrämuodossa:
Yhteensä Helsingin sisääntuloväylillä on liikennett…

Helsinki menettää rahaa sisäänpäinlämpiävän liikennepolitiikan vuoksi

Kuva
Tiivistyvällä pääkaupunkiseudulla sujuvat liikennejärjestelyt ovat haastavia tilanpuutteen vuoksi. Hiljattain on paljon keskusteltu Jätkänsaaren nykyisistä ja Hernesaaren tulevista liikennejärjestelyistä. Mietitään hetki vaihtoehtoa sille, että liikennettä suunnitellaan näin kaupunginosa kerrallaan.

Tuoreena avauksena HSL on esittänyt ja puolustanut autoilijoille ruuhka- tai tiemaksuksi kutsuttuja lisäveloituksia teiden käytöstä. Lisämaksujen kerääminen yksityisautoilijoilta herättää kysymyksen mihin rahat käytettäisiin. Investoidaanko rahat sujuvampaan autoiluun vai kustantaako Tuusulasta autoileva esimerkiksi helsinkiläisen bussimatkoja?

Valtio puolestaan tukee kuntia liikennehankkeissa jotka palvelevat yhtä kuntaa yleisempiä etuja. Esimerkiksi Espoo siirsi Leppävaarassa autot tunneliin ja valtio maksoi hankkeesta yli puolet. Valtio todennäköisesti tukisi merkittävästi myös Helsingin tunneleita jos ratkaisu sujuvoittaisi liikennettä Helsinkiä laajemmalla alueella. Tämä voisi tapaht…

Herkkyysanalyysit mukaan väestöennusteisiin: ennusteista skenaarioihin

Kuva
Pohdiskelin aiemmin Helsingin seudun ja Suomen väestöennusteita muutamien blogi- ja lehtikirjoitusten muodossa. Päähuomioina julkisessa keskustelussa vähemmän painotetut seikat kuten:
Helsingin seudun väestöennuste ja Suomen ennusteet erkanevat toisistaan tavalla jollaista ei ole havaittu ainakaan sataan vuoteenMaalta kaupunkiin tapahtuva kotimainen muuttoliike ei selitä Helsingin kasvuaHelsingin seudun kasvuennuste nojaa ulkomailta muuttaviin Nyt oikea väestöennustamisen ammattilainen Pekka Vuori on julkaissut samasta teemasta erinomaisen artikkelin liittyen Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemaan uuteen väestöennusteen. Suosittelen lämpimästi lukemaan artikkelin tarkasti läpi mikäli pääkaupunkiseudun ja Suomen tulevaisuus kiinnostaa. Huomionarvoista on myös suuri ero vuoden 2015 ja 2018 ennusteilla.

Helsingin ja Suomen väestöennusteen osalta minulla on yllä mainittujen tekstien jälkeen kolme pääkysymystä mielessä.

1. Ulkomailta muuttavat: miten pysyvä muuttoliike ulkomailta Suomeen …

Joonas Konstig - Vuosi herrasmiehenä

Kuva
Joonas Konstigin reality proosa Vuosi herrasmiehenä kertoo miten omaan lapselliseen käytökseensä kyllästyt anarkistipunkkari opettelee hyviä käytöstapoja ja pohtii hyvän elämän ajattelun historiaa. Kirjasta on kirjoitettu monia hyviä yhteenvetoja eri näkökulmista (HS, IS, YLE, Ville Raivio, Lauren, Kajanto, Sijoitusblogi).

Kirjan on aikuisemmaksi kasvamisen tarina, jossa nelikymppinen isä ottaa askelia huutamalla tahdon ilmaisusta ja alapäähuumorista kohti toisen kunnioittamista ja maailman monivärisempää ymmärtämistä.
"Klassisesti kasvatetut nuoret eivät toteuta itseään, heillä on parempia, testattuja ja hyväksi havaittuja malleja""Mikä alkoi kovin ulkoisilla asioilla, paljastui ennen kaikkea sisäiseksi matkaksi. Vaatetus ja käytöstavat olivatkin pintaa. Herrasmiesvuodesta tuli matka aikuistumiseen, niin kulttuurimme aikuistumiseen kuin omaani" Viisisataasivuisen kirjan lehdillä Konstig haastattelee käytöstapojen kotimaisia auktoriteetteja kuten Matti Klingeä,

Polkupyörätunneli vallilanlaaksosta Pasilaan

Kuva
Kirjoitin aiemmin vanhan junatunnelin lojumisesta käyttämättömänä Helsingin Pasilan alapuolella. Leo Stranius teki valtuustoaloitteeseen tunnelin muuttamiseksi polkupyörätunneliksi, mutta aloite ei edennyt (2016, 2017).

Pääasiallinen argumentti pyörätunnelia vastaan oli mahdollisesti liian jyrkkä ajoluiska teollisuuskadulta tunneliin. Tämä perustelu ei vaikuta nyt pitävän paikkaansa ja tilanteen voin havainnoida ajamalla teollisuuskatua itään ja katsomalla vasemmalle siltojen jälkeen. Junatunneliin voisi ajaa pyörätieltä erittäin pienellä korkeuserolla, jota alla oleva kuva havainnollistaa.


Helsinki on kaavoittamassa vallilanlaakson läpi uutta raitiolinjaa ja pyörätietä (Yle). Olisi järkevä sisällyttää junatunnelin käyttöönotto pyöräinfrastruktuuriksi samalla kun Vallilanlaakson pyörätie valmistuu.

Tästä olisi mahdollisuus saada melko pienellä investoinnilla yksi maailman pisimmistä polkupyörätunneleista. Samalla etenkin Vallilanlaaksosta Pasilaan Mäkelänkadun ylittävän kor…

Ketkä kesämökkeilevät

Kuva
Suomessa on väkilukuun nähden eniten kesämökkejä Euroopassa (SYKE, FCG, Tilastokeskus, Hiltunen&Rehunen). Ketkä Suomessa kesämökkeilevät ja missä mökit sijaitsevat?




Mökkeilijöitä on Suomessa niin paljon, ettei mikään yksittäinen tekijä selitä ketkä mökkeilevät. Yksittäinen numero tai otsikko saattaa jopa johtaa ajattelua harhaan. Kuvista nähdään, että esimerkiksi seuraavat otsikot ovat totta: "Mökin omistaja on keskimäärin eläkeläinen" ja "Eniten mökkeilevät 25-35-vuotiaat." Näistä välittyy melko erilainen viesti.

Mökeille liikutaan pääosin autolla ja aiemmin mietin ketkä Suomessa omistavat autoja. Voisi mutuna kuvitella, että autottomat käyttävät myös vähemmän kesämökkejä. Aivan suoraviivainen yhteys ei kuitenkaan ole, sillä omakotitalossa asuvat käyttävät mökkejä hieman kerrostaloasujia vähemmän vaikka autoja omakotitaloasujilla on enemmän. Sekä auton että kesämökin omistaminen korreloi kohtalaisesti tulotason kanssa - suurituloisilla on enemmän mökkejä ja …

Kelluva reaktori Vuosaareen

Kuva
Itämerellä kelluu tällä hetkellä pieni ydinvoimala. Mitä jos tämä voimala parkkeerattaisiin tuottamaan kaukolämpöä Helsingin Vuosaaren voimalan lähistölle kuten 1970-luvulla ja 1980-luvulla suunniteltiin? Otetaan pieniä vapausasteita päivän poliittisesta realismista ja pohdiskellaan asiaa.



Tämä kelluva ydinvoimala tuottaisi 2 - 3 TWh kaukolämpöä vuodessa ja korvaisi merkittävän osan Helsingin kivihiilestä (Wikipedia), (KLT-40). Samasta kelluvasta mallista on kehitteillä uusi tehokkaampi versio ja vastaavia muita hankkeita on lukuisia (IAEA). Kelluvia reaktoreita on rakennettu yhteensä lähes tuhat (Luukko). Kuvan piirakkadiagrammin ydinvoiman osuus on laskettu vuositasolla.

Paljonko tällainen kelluva ydinvoimala maksaisi? Wikipediassa hinnaksi on mainittu 276 Milj.€ (Wikipedia, 336 M$). Suuntaa-antavaksi hinnaksi on toisessa lähteessä mainittu 5,3 €/W sähkötehoyksiköissä (IAEA, s.177). Kelluva voimala maksaisi tulkintani mukaan noin 270 - 370 miljoonaa €. Investointi olisi vain 0,9 - …