Vanhan sanonnan mukaan jäätelön myyminen lisää hukkumiskuolemia. Hukkumiskuolemat kuitenkin selittää paremmin kesä, jolloin jäätelön syömisen lisäksi myös uidaan enemmän.
Syöttötariffialan etujärjestö Suomen tuulivoimayhdistys (STY) väitti tänä vuonna, että Suomeen rakennettu tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa Suomessa (STY 19.2.2015 ja Turun Sanomat 2.5.2015). STY:n laskelma löytyy verkosta ja sen on STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkosen mukaan laatinut Anonyymi Analyytikko, jonka nimeä tai työnantajaa ei voi kertoa julkisuuteen.
Vertaisarvioinnin hengessä tarkastan STY:n laskelman heidän omalla datallaan. STY:n väitteessä ei ole tämän datan pohjalta enempää järkeä kuin siinä, että jäätelön myyminen hukuttaisi ihmisiä.
Tarkastelin aiemmin kahden vuoden jakson tuulivoimatuotannosta ja sähkön hinnasta yhdessä muiden aikasarjojen kanssa. Analyysin lopputulos oli selvä: tuulivoima tuottaa sähkön vuorokauden sisällä väärään aikaan kun kysyntää ei ole. Hinta on öisin matalalla eikä silloin kannattaisi tuottaa - mutta silloin sattuu tuulemaan.
Tein laskelmani tuntitasolla, eli kussakin aikasarjoissa on 17 520 numeroa. Halusin tarkistaa tämän STY:n päivätason laskelman. Anonyymi Analyytikko on käyttänyt kahden kuukauden jaksoa eli aikasarjoissa on 62 numeroa. Laskelmassa on tarkasteltu kahden kuukauden jakso joulukuusta 2014 tammikuun 2015 loppuun.
Aloitetaan regressioanalyysillä: selittääkö korkea tuulituotantolukema sähkön hintaa?
Saamme samat tulokset kuin STY sähkön hintojen osalta - eli tuulisimpina päivinä sähkön keskihinta on ollut 33,85 €/MWh ja vähätuulisimpina 36,08 €/MWh. Vastaavasti paljon tuulevina päivinä keskilämpötila on lähellä nollaa (-0,26 astetta) ja vähätuulisena päivänä selvästi kylmempi -5,48 astetta pakkasta.
Tässä aineistossa kylmimpinä päivinä tuulee selvästi vähemmän kuin lauhempina. Silloin kulutus on kovinta ja hinta korkealla. Kun lämpötila nousee ja kysyntä laskee, tällöin alkaa tuulemaan. Tuulivoima tuottaa taas väärään aikaan.
Suomeen rakennettu tuulivoima ei tämän aineiston pohjalta laske sähkön hintaa. Väite on samaa tasoa kuin jäätelön myynnin ja hukkumiskuolemien välinen yhteys. STY:n väite ei siis pidä paikkaansa.
On luonnollista, että mikä tahansa tuettu tuotantomuoto laskee sähkön hintaa. Sellainen syrjäyttää markkinoilta markkinaehtoisesti toimivaa tuotantoa. Hinta Nordpoolissa määräytyy viimeisen eli kalleimman tarjouksen mukaan.
Tarkempi laskelma Excel-muodossa.
Syöttötariffialan etujärjestö Suomen tuulivoimayhdistys (STY) väitti tänä vuonna, että Suomeen rakennettu tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa Suomessa (STY 19.2.2015 ja Turun Sanomat 2.5.2015). STY:n laskelma löytyy verkosta ja sen on STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkosen mukaan laatinut Anonyymi Analyytikko, jonka nimeä tai työnantajaa ei voi kertoa julkisuuteen.
Vertaisarvioinnin hengessä tarkastan STY:n laskelman heidän omalla datallaan. STY:n väitteessä ei ole tämän datan pohjalta enempää järkeä kuin siinä, että jäätelön myyminen hukuttaisi ihmisiä.
Tarkastelin aiemmin kahden vuoden jakson tuulivoimatuotannosta ja sähkön hinnasta yhdessä muiden aikasarjojen kanssa. Analyysin lopputulos oli selvä: tuulivoima tuottaa sähkön vuorokauden sisällä väärään aikaan kun kysyntää ei ole. Hinta on öisin matalalla eikä silloin kannattaisi tuottaa - mutta silloin sattuu tuulemaan.
Tein laskelmani tuntitasolla, eli kussakin aikasarjoissa on 17 520 numeroa. Halusin tarkistaa tämän STY:n päivätason laskelman. Anonyymi Analyytikko on käyttänyt kahden kuukauden jaksoa eli aikasarjoissa on 62 numeroa. Laskelmassa on tarkasteltu kahden kuukauden jakso joulukuusta 2014 tammikuun 2015 loppuun.
Aloitetaan regressioanalyysillä: selittääkö korkea tuulituotantolukema sähkön hintaa?
Kuva: Regressioanalyysi - Suomen sähkön hinta ja tuulivoimatuotanto
Lopputulos on STY:n kannalta ikävä: tuulivoimatuotannon ja sähkön hinnan välillä ei löydy tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, eli väite ei pidä paikkaansa edes tällä tasolla.
STY on analyysissään ottanut hintakeskiarvot 20 tuulisimman ja 20 vähiten tuulisen päivän osalta. He ovat todenneet, että tuulisina päivinä sähkön hinta on matalampi. Epäilykset heräävät: tuotetaanko sähköä taas väärään aikaan?
Lasketaan regressioanalyysi sähkön hinnan ja kulutuksen välillä:
Kuva: Regressioanalyysi - Suomen sähkön hinta ja kulutus
Lopputulos on melko selvä (ehkä laskemattakin): tällä talvisella jaksolla sähkön kulutus selittää sähkön hintaa tilastollisesti merkitsevästi. Esimerkiksi kesällä tilanne saattaisi olla toinen.
Talvella sähkön kulutusta nostaa erityisesti lämmitys. STY:n aikasarjasta puuttuu lämpötila. Suomen asukkailla painotettu maantieteellinen keskipiste lienee jossain Helsingistä luoteeseen. Valitsen lämpötilan aikasarjaksi Tervakosken ja lisään sieltä vuorokauden minimi-, maksimi- ja keskilämpötilat aineistoon.
Lasketaan aluksi regressiomallilla selittääkö vuorokauden keskilämpötila tällä aikajaksolla sähkön hintaa:
Kuva: Regressioanalyysi - Suomen sähkön hinta ja vuorokauden keskilämpötila
Lopputulos on selvä: tällä talvisella jaksolla vuorokauden keskilämpötila selittää sähkön hintaa tilastollisesti merkitsevästi.
Palataan STY:n väitteeseen. Heillä taulukko on järjestetty laskevasti tuulituotannon mukaan. Alusta on valittu 20 tuulisinta päivää ja lopusta 20 vähätuulisinta päivää. Näiden osalta on laskettu sähkön keskihinnat. Tehdään sama laskelma (klikkaa kuvaa):
Kuva: Kahden kuukauden tilasto laskevasti tuulituotannon mukaan
Tässä aineistossa kylmimpinä päivinä tuulee selvästi vähemmän kuin lauhempina. Silloin kulutus on kovinta ja hinta korkealla. Kun lämpötila nousee ja kysyntä laskee, tällöin alkaa tuulemaan. Tuulivoima tuottaa taas väärään aikaan.
Suomeen rakennettu tuulivoima ei tämän aineiston pohjalta laske sähkön hintaa. Väite on samaa tasoa kuin jäätelön myynnin ja hukkumiskuolemien välinen yhteys. STY:n väite ei siis pidä paikkaansa.
On luonnollista, että mikä tahansa tuettu tuotantomuoto laskee sähkön hintaa. Sellainen syrjäyttää markkinoilta markkinaehtoisesti toimivaa tuotantoa. Hinta Nordpoolissa määräytyy viimeisen eli kalleimman tarjouksen mukaan.
Tarkempi laskelma Excel-muodossa.
Moi Tapio
VastaaPoistaharmi että törmäsin hienoon aineistokokoelmaasi vasta nyt.
Kommentoin tuota taannoista tuulivoiman hintaväitettä parille toimittajalle, ehkäpä tähänkin se sopisi.
Nordpoolissa mikä tahansa lisätuotanto, joka tarjotaan alle liipaisinkapasiteettin hinnan, laskee liipaisinhintaa ja korvaa kalleinta kapasiteettia. Vuorokausi on kuitenkin hyvä jakaa osiin, kuten olet tehnytkin.
Päivällä Ruotsin tuonti on täysillä ja suomen aluehinta karkaa ruotsin hintaa ylemmäs. Tämä tilanne vakiintui vuonna 2015 (Viron vientikaapelin avaamisen jälkeen). Lisääntynyt tarjonta leikkaa tätä "ruotsin hintaa kalliimpaa" kapasiteettia, alentaen samalla markkinahintaa. Markkinahinnan alenemisen lattiataso on ruotsin hinta, jota ei tuulivoiman tehoilla saavuteta.
Yöllä tuonti ruotsista on vajaata (<100%) ja hinnat su-ru ovat tasaantuneet. Pörssin kannalta "kallein käytössä oleva kapasiteetti" on juuri tuo siirtokapa, joka samalla on täydellisen joustavaa kapaa. Jos tuulitehotarjontaa tulee, siirtoa alemmalla hinnalla, niin siirto joustaa mutta hinta EI MUUTU. Lattiana on siirron nollaus; sen jälkeen lisätty halpa tarjonta aiheuttaisi vientiä ruotsiin. Tähänkään ei tuulivoima riitä, ruotsin piuhat n. 2500 MW.
Tuulivoima tunkee markkinoille tuesta riippumatta. Tuotannon muuttuva kustannus on lähellä 0. Koska varastointia ei ole, ei liioin säätötehon ylläpitovelvollisuutta, tuuliteho hinnoitellaan aina edulliseksi, tuotantohan menetetään ellei sitä myydä hintaan mihin hyvänsä. Tuotantotuki on oikeasti investointituki, ilman tukea betonikolossi ei nousisi. Hölmöläisten peitto jatketaan vielä ely-keskuksen investointituella. Takaisinmaksuajan saa jonnekin 7-10 vuoden tasolle, eli yli puolet elämästään mylly jauhaa rahaa.
Tuuli on yöllä hieman voimakkaampaa, jolloin hintavaikutus on olematon mutta tuontia korvataan. Päivällä jos tuulee, niin lisätarjonta pyrkii alentamaan (muulla kapasiteetilla syntyvää) markkinahintaa. Ilmiö on vaikea nähdä, koska Nordpool tarjoustasot eivät ole läpinäkyviä, mutta sen voi markkinahinnan konversioista päätellä.