Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina Suomessa seurataan tiiviisti useita talouden rakennetta kuvaavia mittareita joista kaksi ovat valtion velka ja kauppatase. Kauppatase kuvaa Suomesta vietävien ja Suomeen tuotavien tavaravirtojen erotuksen [kauppatase]. Yksi keskeinen argumentti Suomen hallituksen esittämille leikkauksille on vientimme kilpailukyvyn lasku. Tämä näkyy käytännössä kauppataseen ja vaihtotaseen laskuna. Näiden seurauksena valtion velkamme on kasvanut nopeasi noin 60 miljardista yli 90 miljardiin (Kuva 1).
Kauppatase on viime vuosina kehittynyt alla olevalla tavalla (Kuva 2). Kuten kuvasta nähdään, vuoden 2007 jälkeen kauppatase ja vaihtotase ovat painuneet toinen nollaan ja toinen pakkaselle noin vuoden 2011 paikkeilla. Sen jälkeen nousua ei ole näkynyt.
Tuulivoimala on tuote siinä missä liukuporras tai hissikin. Erotuksena yksi tuuliturbiini maksaa useita miljoonia euroja. Suomessa oli yksi valmistaja, mutta se meni konkurssiin ennen kuin tuulivoiman rakentaminen lähti Suomessa kunnolla käyntiin [Yleisradio 3.10.2013]. Kauppataseen kannalta tuulivoimainvestointi näkyy tästä syystä Suomeen tuotavina tuotteina. Suomeen tuodaan tällä hetkellä eniten Vestas, Nordex, Gamesa ja Siemens voimaloita: rahavirrat suuntautuvat siis Tanskaan, Saksaan ja Espanjaan. Turbiinin osuus on tyypillisesti noin 80% investoinnista [Mikkonen, 2011], mutta kuinka suuria nämä rahavirrat Suomesta ulospäin ovat?
Kuvassa 3 on esitetty sekä toteutuneita että laskettuja arvoja syöttötariffin osalta [Energiavirasto:Satu]
Kauppataseen kannalta kuvasta 3 voidaan esimerkiksi päätellä, että vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuolikkaalta Suomesta maksettiin noin 300 miljoonaa euroa ulkomaisille tuulivoimavalmistajille. Ajallisesti rahavirtojen maksussa voi olla heittoa joitain kuukausia suuntaan tai toiseen, koska kuva 3 perustuu tietoon jolloin voimalaitos on kytketty verkkoon. Keskimäärin on siis maksettu ulkomaille noin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa tuulivoimaturbiinien valmistajille. Tuulivoima-alan oman ilmoituksen mukaan koko vuonna 2015 investoidaan noin 600 miljoonaa euroa [Lapin Kansa, 21.5.2015] eli suuruusluokka vaikuttaa oikealta.
Kuvassa 2 tarkasteltiin kauppatasetta ja vaihtotasetta vuoden liukuvana keskiarvona. Kuvasta 4 nähdään Suomen kauppatase ja vaihtotase tarkemmalla kuukausikohtaisella tasolla [Tilastoskeskus:kauppatase ja vaihtotase]. Kuukausittain kauppatase on vaihdellut vuoden 2011 loppupuolen jälkeen +250 miljoonan ja -500 miljoonan euron välillä.
Verrattaessa kuvia 3 ja 4 toisiinsa voidaan todeta seuraavaa. Tuulivoimainvestoinnit ovat vuonna 2015 painaneet kauppatasetta alaspäin keskimäärin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa. Koska kauppatase on viime aikoina heilahdellut välillä +250 ... - 500 miljoonaa kuukausitasolla, on tuulivoimainvestointien osuus kauppataseen heilahtelussa kymmenen ja joinain kuukausina jopa useiden kymmenien prosenttien luokkaa alaspäin. Tuulivoimainvestoinnit siis painavat Suomen kauppatasetta pakkaselle. Tuulivoimainvestoinnit ovat yksi esimerkki vaihtotasetta vääristävistä toimenpiteistä yhteiskunnassamme tällä hetkellä.
Valtion velassa tuulivoimainvestoinnit eivät sen sijaan näy. Valtion velka on tällä hetkellä 98,5 miljardin tasolla [velkakello.fi]. Syöttötariffin jo tehtyjen investointien osalta Suomen valtiolla on velkaa yli miljardi lisää (Kuva 3, kuvaaja 2): tämä velka ei näy valtion velassa joten sitä voi kutsua piilovelaksi. Ilman kansalaistoimintaa piilovelan suuruus olisi nyt 3-5 miljardia (Kuva 3, kuvaaja 3). Se olisi tällöin myös painanut kauppatasetta alaspäin useita miljardeja vuosien 2011 - 2015 välillä ennemmän kuin tähän asti on toteutunut.
Tiivistelmänä: tänä vuonna tuulivoimainvestoinnit painavat kauppatasetta alaspäin. Ilman tuulivoimaa kauppatase olisi kuukausitasolla noin 10-20% eli kymmeniä miljoonia enemmän plussalla kuin nyt.
Loppuun vielä oikaisen kaksi virheellistä kommentia jotka usein esitetään paikkaamaan vaihtotaseen vääristymää:
Kuva 1: Valtion velka ja BKT [Valtionkonttori:Valtion velka]
Kauppatase on viime vuosina kehittynyt alla olevalla tavalla (Kuva 2). Kuten kuvasta nähdään, vuoden 2007 jälkeen kauppatase ja vaihtotase ovat painuneet toinen nollaan ja toinen pakkaselle noin vuoden 2011 paikkeilla. Sen jälkeen nousua ei ole näkynyt.
Kuva 2: Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa
Tuulivoimala on tuote siinä missä liukuporras tai hissikin. Erotuksena yksi tuuliturbiini maksaa useita miljoonia euroja. Suomessa oli yksi valmistaja, mutta se meni konkurssiin ennen kuin tuulivoiman rakentaminen lähti Suomessa kunnolla käyntiin [Yleisradio 3.10.2013]. Kauppataseen kannalta tuulivoimainvestointi näkyy tästä syystä Suomeen tuotavina tuotteina. Suomeen tuodaan tällä hetkellä eniten Vestas, Nordex, Gamesa ja Siemens voimaloita: rahavirrat suuntautuvat siis Tanskaan, Saksaan ja Espanjaan. Turbiinin osuus on tyypillisesti noin 80% investoinnista [Mikkonen, 2011], mutta kuinka suuria nämä rahavirrat Suomesta ulospäin ovat?
Kuvassa 3 on esitetty sekä toteutuneita että laskettuja arvoja syöttötariffin osalta [Energiavirasto:Satu]
- Ensimmäisessä kuvaajassa on toteutunut kapasiteetti megavolttiampeereina (MVA, nimellistehoyksikkö): uusi ja kumulatiivinen kapasiteetti vuosineljänneksittäin sekä kumulatiivisen kapasiteetin osuus 2500 MVA kiintiöstä. Kauppataseen kannalta tehty investointi voidaan kohtalaisella tarkkuudella olettaa olevan ulospäin Suomesta suhteessa 1 MVA = 1 miljoonaa euroa. Yhteensä Q2/2015 mennessä on kauppataseen kannalta maksettu ulos noin 822 miljoonaa euroa.
- Toisessa kuvaajassa on muutettu kauppataseen investointi valtion velaksi. Valtio on sitoutunut maksamaan investoinnit voittoineen ja korkoineen takaisin 12 vuoden aikana. Kuvaajassa investointi on kerrottu kertoimella 1,5. Tämä kerroin on mielestäni konservatiivinen arvio [Talouskirjoituksia]. Syöttötariffi on eräänlainen leasing-malli, jossa raha palautuu investoijalle jälkikäteen. Kiinnitetyn tuotantohinnan vuoksi palautuskerroin voi nousta hyvätuulisella paikalla selvästi yli mainitun tason. Alalla itse puhutaan 5 miljardin kokonaisinvestoinnista [Kauppalehti 15.5.2015], mutta tässä laskelmassa ylärajaksi on siis oletettu 2,5 miljardia ulos kauppataseen kannalta.
- Kolmannessa kuvaajassa on arvio siitä miten valtion piilovelka olisi kehittynyt ilman tuulivoimahankkeiden jarruttamista (Kansalaistoiminta). Tätä laskettua suuretta kutsutaan kuvassa varjopiilovelaksi, koska kyse on laskennallisesta arviosta. Kapasiteetin kasvunopeus perustuu alan etujärjestön lehdistö poimittuihin tietoihin (Tuuliryntäys).
Kuva 3: Toteutunut tuulikapasiteetti, piilovelka ja varjopiilovelka
Kauppataseen kannalta kuvasta 3 voidaan esimerkiksi päätellä, että vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuolikkaalta Suomesta maksettiin noin 300 miljoonaa euroa ulkomaisille tuulivoimavalmistajille. Ajallisesti rahavirtojen maksussa voi olla heittoa joitain kuukausia suuntaan tai toiseen, koska kuva 3 perustuu tietoon jolloin voimalaitos on kytketty verkkoon. Keskimäärin on siis maksettu ulkomaille noin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa tuulivoimaturbiinien valmistajille. Tuulivoima-alan oman ilmoituksen mukaan koko vuonna 2015 investoidaan noin 600 miljoonaa euroa [Lapin Kansa, 21.5.2015] eli suuruusluokka vaikuttaa oikealta.
Kuvassa 2 tarkasteltiin kauppatasetta ja vaihtotasetta vuoden liukuvana keskiarvona. Kuvasta 4 nähdään Suomen kauppatase ja vaihtotase tarkemmalla kuukausikohtaisella tasolla [Tilastoskeskus:kauppatase ja vaihtotase]. Kuukausittain kauppatase on vaihdellut vuoden 2011 loppupuolen jälkeen +250 miljoonan ja -500 miljoonan euron välillä.
Kuva 4: Suomen vaihtotase ja kauppatase kuukausitasolla
Verrattaessa kuvia 3 ja 4 toisiinsa voidaan todeta seuraavaa. Tuulivoimainvestoinnit ovat vuonna 2015 painaneet kauppatasetta alaspäin keskimäärin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa. Koska kauppatase on viime aikoina heilahdellut välillä +250 ... - 500 miljoonaa kuukausitasolla, on tuulivoimainvestointien osuus kauppataseen heilahtelussa kymmenen ja joinain kuukausina jopa useiden kymmenien prosenttien luokkaa alaspäin. Tuulivoimainvestoinnit siis painavat Suomen kauppatasetta pakkaselle. Tuulivoimainvestoinnit ovat yksi esimerkki vaihtotasetta vääristävistä toimenpiteistä yhteiskunnassamme tällä hetkellä.
Valtion velassa tuulivoimainvestoinnit eivät sen sijaan näy. Valtion velka on tällä hetkellä 98,5 miljardin tasolla [velkakello.fi]. Syöttötariffin jo tehtyjen investointien osalta Suomen valtiolla on velkaa yli miljardi lisää (Kuva 3, kuvaaja 2): tämä velka ei näy valtion velassa joten sitä voi kutsua piilovelaksi. Ilman kansalaistoimintaa piilovelan suuruus olisi nyt 3-5 miljardia (Kuva 3, kuvaaja 3). Se olisi tällöin myös painanut kauppatasetta alaspäin useita miljardeja vuosien 2011 - 2015 välillä ennemmän kuin tähän asti on toteutunut.
Tiivistelmänä: tänä vuonna tuulivoimainvestoinnit painavat kauppatasetta alaspäin. Ilman tuulivoimaa kauppatase olisi kuukausitasolla noin 10-20% eli kymmeniä miljoonia enemmän plussalla kuin nyt.
Loppuun vielä oikaisen kaksi virheellistä kommentia jotka usein esitetään paikkaamaan vaihtotaseen vääristymää:
- Tuulivoimalan Suomessa tuottama sähkö vähentää sähkön nettotuontia ulkomailta. Tästä voimalan pyörittäjä saa markkinahinnan. Tämä markkinahinta ei liity Suomen valtion maksamiin tuulivoiman yritystukiin. Valtion maksamista tuista ei voi vähentää sähkön pienentynyttä tuontia. Jos näin halutaan tehdä, syöttötariffin kustannukset täytyy laskea koko takuuhinnan suuruisena eikä takuuhinnan ja pörssisähkön erotuksena.
- Suomessa on jonkin verran komponenttiteollisuutta tuulivoimaloihin liittyen. Niiden nettoviennin arvo ei ole kasvanut vuosina 2009 - 2015 (Tuuliala tuuliajolla). Syöttötariffilla ei ole ollut vientiä edistävää vaikutusta vaikka se oli alunperin keskeinen peruste työllistävyydelle.
Kommentit
Lähetä kommentti