Helsingin energiaremontti

Helsingissä teetetyn kyselyn mukaan ihmiset ovat valmiita ottamaan tuulivoimaloita kaupungin alueille moneen paikkaan (HS). Tällaista vapaaehtoista ilmiötä ehdottaa paikkoja kutsutaan nimellä Yes In My Back Yard eli YIMBY. Kuulun tähän porukkaan ja otan mielelläni tuulivoimaloita Helsinkiin. Pohdiskelen tässä tekstissä pystyisikö Helsinki tuottamaan tarvitsemansa kaukolämmön ja sähkön tuulivoimalla.

Kansalaisten ehdottamia paikkoja tuulivoimaloille (HS)



Helsingissä kulutetaan vuodessa sähköä 4.5 TWh ja kaukolämpöä noin 7 TWh [Helen:2014]. Numerot ovat suuntaa-antavia mutta niin suuria ja kulutus lähellä, että muutamien tuulivoimaloiden pikkuprojektia ei kannata Helsinkiin tehdä. Kysymys kuuluu kuinka suuren määrän tuulivoimaa tälle alueelle voisimme rakentaa?

Helsinkiin 100 - 500 merituulivoimalaa
Helsingin merialuetta voi verrata olemassaoleviin tuulivoimahankkeisiin Suomessa. Otan esimerkiksi Lestijärven tuulivoimahankkeen koska se on mittasuhteiltaan tarpeeksi suuri ja siitä on valmis laaja dokumentaatio olemassa [Lestijärvi]. Lestijärvelle on kaavailtu noin sataa tuuliturbiinia ja alla olevassa kuvassa on sovitettu Lestijärven hankealue Helsingin kartan päälle mittasuhteiltaan oikeassa mittakaavassa.

Kuva 2: Lestijärven hankealue Helsingin kartan päällä

Karkeasti voidaan sanoa, että käytettävää pinta-alaa Helsingissä olisi noin 20 km x 20 km = 400 km2. Ruotsissa Södra Midsjöbankenin ja Hanöbuktenin tuulipuistoihin tulisi yhteensä 1000 tuulivoimalaa, jotka vievät pinta-alaa reilut 500 km2 [Tripodien aika:Maankäytön tehottomuus]. Karkeasti Helsingin merialueelle mahtuu näiden haarukointien mukaan helposti sata tuulivoimalaa ja ahtamalla mennään lähelle tuhatta voimalaa.

Paljonko uusiutuvalla energialla toimiva Helsinki vaatisi tuulivoimaloita? Alla olevassa kuvassa on verrattu tuulivoima-alueita sadan ja viidensadan turbiinin vuosituotantoa Helenin ilmoittamiin kulutuslukemiin. Käytän voimalana 5 MW nimellistehon turbiinia koska sen kokoisia on jo rakennettu Suomeen esimerkiksi Salon Märynummelle. Kaukolämmön ja sähkön yhteenlaskettu määrä on laskettu 50% kertoimella kaukolämmön osalta. Lämpö tuotettaisiin siis lämpöpumpulla merestä maltillisella kahden kertoimella. Tuulivoimalan kapasiteettikertoimena olen käyttänyt 37% lukua [Laskelma:Helsingin tuulivoima].

Kuva 3: Helsingin energiakulutus ja tuulivoiman tuotanto 

Helsingin vuosittain käyttämä sähkö vaatii noin 300 kappaletta 5 MW tuuliturbiineja. Jos halutaan tuottaa myös kaukolämpö tuulivoimalla, tarvitaan 200 tuulivoimalaa lisää. Pieniä turbiineja ei kannata rakentaa, koska merelle rakennettuna perustukset maksavat melko paljon.

Merilämpövarasto vanhan öljysataman luoliin
Tuulivoima tuottaa toisinaan paljon sähköä ja toisinaan ei lainkaan. Jos sähköä syntyy paljon mutta tarvetta ei ole, sähkö voidaan varastoida lämpöpumpuilla. Helsingissä on tähän sekä valmis kaukolämpöverkko ja kulutusta sekä mahdollinen paikka tiedossa.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan selostuksessa kerrotaan, että vanhan öljysataman jäljiltä alueella on esimerkiksi 120 000 m3 ja 180 000 m3 kallioluolat [Helsingin Kaupunki:2008]. Näiden luolien yhteenlaskettu tilavuus on siis 300 000 m3. Luoliin voisi varastoida 16 GWh merilämpöä käyttäen lämpötilan vaihteluvaälinä 5 asteen lähdelämpöä ja 50 asteen maksimilämpöä. Tämä vastaisi sadan merituulivoimalan täyttä tuotantoa 32 tunnin ajan. On huomattava, että sähköä voi myydä markkinoille ja kaukolämpöä kuluttaa samaan aikaan.

Mielestäni alle sadan voimalan rakentaminen melko turhaa koska sillä katetaan niin pieni osa energiatarpeesta. Mainittu 100 merivoimalaa tarkoittaisi 500 MW tuotantokapasiteettia ja vastaavasti 300 voimalaa tarkoittaisi 1500 MW huipputehoa.

Jääkö Helsinki tuulijunasta?
Aalto-yliopiston selvityksen mukaan Suomen sähköverkkoon voi kustannustehokkaasti mahduttaa 4000 MW tuulivoimaa [Zakeri, 2015]. Suomessa tuulivoiman tukijärjestelmän jonossa olevia on jo yli 2700 MW (noin 3250 MVA) eli tilaa ole välttämättä paljoa enää jäljellä [Energiavirasto:Satu].

Olisiko Helsingin aika varata siivu tuulivoimakapasiteettia ja sopia asiasta Suomen valtionjohdon kanssa?

Kommentit