Synteettisen metaanin jalostusarvo negatiivinen Pohjoismaissa

Ensin ajankohtainen aihe. Kun ensimmäisen kerran kuulin maan alle rakennettavasta uusiutuvaa energiaa varastoivasta eräänlaisesta jättimäisestä vauhtipyörästä, minulla tuli mieleen Simpson-sarjan jakso Monorail (Simpsons - The monorail song). Mikäli ette ole lukeneet niin suosittelen katsomaan läpi ratkaisun analyysin (Teraloop: onko idea fysikaalisesti realistinen?) ja (Teraloop numeroina).

Mutta itse aiheeseen eli synteettiseen metaaniin (maakaasu), jota on myös ehdotettu energiavarastoksi. Käsittelin asiaa aiemmin kirjoituksissani (Ikiliikkuja ilmasta), (Ikiliikkuja ilmasta 2.0) ja (Päästötön laiva Grace). Kuten kävin kirjoituksissani läpi, synteettistä metaania voi valmistaa teknisesti, mutta taloudellisesti siinä ei ole järkeä.

Koska yhä edelleen tätä ratkaisua ehdotetaan energiavarastoksi, niin koitan tiivistää ajatuksen:
  • synteettisen metaanin jalostusarvo on negatiivinen Pohjoismaissa

Tämä tarkoittaa sitä, että raaka-aineen hinta on suurempi kuin lopputuotteen arvo, kun huomioidaan prosessin hyötysuhde (noin 55%).

Kuvassa on raaka-aineen (sähkön systeemihinta Nordpoolista) sekä lopputuotteen (metaanin) arvo kaasuputkessa. Kuten kuvasta nähdään, vain yhtenä kuukautena tällä aikavälillä jalostusarvo pääsisi karvan verran positiivisen puolelle.


Kuva: Synteettisen metaanin jalostusarvo pohjoismaissa 2014 - 2016

Tässä tilastossa on käytetty kuukausitason hintoja ja sähköä voi ostaa pörssistä tunneittain. Kaasun hinta ei tällä hetkellä vaihtele Suomessa tunneittain vaan kuukausitasolla. Löytyy siis tunteja, joiden aikana synteettisen metaanin jalostusarvo nousee positiiviseksi. Lisäksi kuva ei ota huomioon sitä, että prosessissa syntyy hukkalämpöä, jota voi käyttää. Hukkalämmöllä on siis jonkin verran arvoa ja myös hyötysuhde saattaa kehittyä.

Jotta synteettiseen metaaniin kannattaisi investoida, täytyy sähkön hinnan olla usein olla alle puolet metaanin putkihinnasta (mikäli hyötysuhde on noin 55%). Tai yleisemmin kysymys on siitä, kuinka usein jalostusarvo on positiivinen eli:
  • [sähkön hinta (€/MWh)] x [hyötysuhde] > [metaanin hinta (€/MWh)]
Yleisesti metaani eli maakaasu on matalamman arvon energia kuin sähkö. Metaanista tehdään sähköä mutta sähköstä ei oikein missään maailman maassa kannata tehdä metaania. Synteettisen metaanin ehdottaminen energiavarastoksi vaatii näiden lainalaisuuksien muuttamista. Käytännössä se vaatii energiatehokkuuden merkittävää laskemista. Tai sitten kyseessä on tukiliikkuja (Tukiliikkuja on ikiliikkuja).

Kommentit

  1. Kaikelviisiin, itse laskin koko Eroi kertoimen olevan negatiivinen suuren virhekertoimen kera.

    Oli miten oli korkean jalostusateen sähköstä ei ole kannattavaa tehdä polttoainetta joka muutetaan liike-energiaksi tms. jollain hyötysuhteella.

    https://www.youtube.com/watch?v=kjtmPEDLu7M

    Ilkka

    VastaaPoista

Lähetä kommentti