Määräytyykö kaupungin asukasmäärä päätöksellä

Määräytyykö kaupungin asukasluku päätöksellä rakentaa taloja? Talothan täyttyvät asukkaista, koska kaupungissa yksikään huoneisto ei jää tyhjilleen? Vai rakennetaanko kaupunkiin taloja sen verran kuin ihmisiä saapuu? Tämä kysymys palasi mieleen kun luin Osmo Soininvaaran kirjoituksen Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan. Puutun ansiokkaan kirjoituksen kärjistykseen:
Soininvaara on sikäli oikeassa, että Helsingin tekemillä päätöksillä on suuri vaikutus miten paljon uusia asukkaita kaupunkiin voi mahtua. Helsingin sanomat pohti väestöennusteita ja toteumia viime vuonna toisesta näkövinkkelistä (Helsingin Sanomat). On järkevää, että kunnat varautuvat suurempaan kasvuun kuin on todennäköistä. Jos ihan kaikki kaavoitettu heti rakennetaan, on kaavoitettu eli päätetty rakentaa liian vähän.

Soininvaaran lainaus yllä on ajatuksena silti liian Helsinki-keskeinen ja provokatiivinen. Jokainen ihminen lopulta päättää missä hän asuu ja Helsingin lisäksi esimerkiksi Espoo ja Vantaa varautuvat väestönkasvuun. Mikäli kävisi niin, että tulijoita olisi mainittu 200 000 vähemmän kuin mihin oli päätöksillä varauduttu, ihmiset päättäisivät mihin he majoittuvat - ei helsinkiläinen poliitikko.

Nopeiten kasvavat ne kaupungit, jotka pysyvät ajan hermolla ja tarjoavat haluttavat asuinolosuhteet asukkaille. Ihmiset saattavat saapua kaupunkeihin elinkeinon perässä, mutta jäätyään etsivät elämänlaatua. Elämänlaadun määritelmä muuttuu ajassa ja elämäntilanteiden mukaan - joskus preferoidaan kehyskuntia ja omakotitaloja ja toisinaan tiivistä kaupunkia.

Viimeisinä vuosikymmeninä koko Helsingin seudun asukasmäärä on kasvanut nopeasti, mutta kuten kuvasta näkyy, Helsingillä ei ole ollut yksinoikeutta kasvuun.


Helsingin seutu on ihmiselle kokoelma asuinalueita, joissa kuntaraja ei määrää sitä miten asukas asuinpaikkansa valitsee. Jos kaavoitetaan paljon enemmän kuin olisi tulijoita, kilpailutilanne määrittää mitkä paikat rakennetaan.

Helsingillä olisi toki suurena toimijana teoriassa mahdollisuus itse rakennuttaa valitsemansa määrä omistamiaan taloja väkisin. Käytännössä esimerkiksi vuokrataloja ei voi rakentaa liikaa, vaan hyvä kaupunkisuunnittelu vaatii sopivan sekoituksen eri omistusmuotoja. Käytännön reunaehdot ja kilpailutilanne rajoittavat Helsingin päätösvaltaa miten paljon asukkaita kaupungissa asuu.

Pienestä kritiikistä huolimatta Osmo Soininvaaran tekstit ovat teräväsilmäisyydessään viihdyttävää luettavaa - esimerkiksi tuoreet politiikan tilaa koskevat kirjoitukset kokoomuksesta, keskustasta, demareista ja vihreistä kannattaa lukea läpi.

Kommentit