Herkkyysanalyysit mukaan väestöennusteisiin: ennusteista skenaarioihin

Pohdiskelin aiemmin Helsingin seudun ja Suomen väestöennusteita muutamien blogi- ja lehtikirjoitusten muodossa. Päähuomioina julkisessa keskustelussa vähemmän painotetut seikat kuten:
  • Helsingin seudun väestöennuste ja Suomen ennusteet erkanevat toisistaan tavalla jollaista ei ole havaittu ainakaan sataan vuoteen
  • Maalta kaupunkiin tapahtuva kotimainen muuttoliike ei selitä Helsingin kasvua
  • Helsingin seudun kasvuennuste nojaa ulkomailta muuttaviin
Nyt oikea väestöennustamisen ammattilainen Pekka Vuori on julkaissut samasta teemasta erinomaisen artikkelin liittyen Tilastokeskuksen hiljattain julkaisemaan uuteen väestöennusteen. Suosittelen lämpimästi lukemaan artikkelin tarkasti läpi mikäli pääkaupunkiseudun ja Suomen tulevaisuus kiinnostaa. Huomionarvoista on myös suuri ero vuoden 2015 ja 2018 ennusteilla.

Helsingin ja Suomen väestöennusteen osalta minulla on yllä mainittujen tekstien jälkeen kolme pääkysymystä mielessä.

1. Ulkomailta muuttavat: miten pysyvä muuttoliike ulkomailta Suomeen on ja pysyvätkö ihmiset Suomessa? Tämän arvioinnissa käytetään nyt viime vuosien toteumaa, mutta olisiko hyvä pohtia vaihtoehtoisia kehityskulkuja? Esimerkiksi virolaisten osalta muuttoliike Helsinkiin kesti noin vuosikymmenen. Maatason vertailuna voisi käyttää vastaavan muuttoliikkeen kokeneen toisen maan muuttoliikkeen kehityskaarta. Alla esimerkkinä Suomen ja Tanskan ulkomailta muuttaneiden määrät sekä tilastokeskuksen uuden ennusteen mukainen kehitys.



2. Syntyvien lasten määrä: olennainen tekijä mutta arvio syntyvien lasten määrästä on muuttunut radikaalisti kolmessa vuodessa eli asiaan liittyy suuria epävarmuuksia ennustemallissa


Lasten määrästä on keskusteltu paljon, mutta selittäviä tekijöitä ei ole helppo nimetä ja asiaa on esitetty tutkittavaksi tarkemmin. Nyt tilastokeskuksen mallissa käytetään viimeisen kolmen vuoden toteumaa. Syntyvien lasten määrän epävarmuuksia voisi kuvata esimerkiksi tilastollisesti. Nyt tiedämme että 1990-luvun puolivälissä syntyi enemmän naisia ja he tulevat kohta ensisynnyttäjien ikään mutta mallissa tämä ei näy.

3. Suomen eriytyvä kehitys: Ennusteiden mukaan Helsingin seudun ja Suomen alueellinen tilanne kehittyy tulevina vuosikymmeninä todella rajusti eri suuntiin. Toteutuuko näin raju eriytyminen?

Tilastokeskuksen väestöennusteiden muoto on tosin aiemminkin ollut toteumaa pessimistisempi


Herkkyysanalyysit mukaan tai kohti skenaarioita
Eri aikajänteiden ennusteissa olennainen asia on minkä ilmiöiden varaan malli kullakin aikajänteellä rakentuu. Yleensä keskeisistä ennusteeseen vaikuttavista parametreistä tulisi esittää jonkinlainen herkkyysanalyysi. Tällaista jäsennystä kaipaisin ainakin syntyvyyden ja ulkomailta muuttavien osalta sekä Helsingin että Suomen ennusteissa. Vastaavasta puutteesta kritisoin 2015 TEM:in lakivalmistelua uusiutuvan energian tukijärjestelmään liittyen ja vuonna 2017 TEM lisäsi herkkyysanalyysin seuraavaan lakivalmisteluun.

Väestöennusteiden epävarmuudet olisi hyvä esittää visuaalisessa muodossa. Esimerkkinä Norjan väestöennusteesta tehty visualisointi vuodelta 1996 ja toteuma alla olevassa kuvassa. Norjassa väestö on kääntynyt nopeampaan kasvuun mutta muutos mahtuu 20 vuotta aiemmin esitettyyn jakaumaan.

Esimerkiksi ilmastomalleissa puhutaan ennusteiden sijaan skenaarioista jolloin yhden tulevaisuuden sijaan esitetään joukko vaihtoehtoja. Osa epävarmuuksista liittyvät mallien tarkkuuteen ja osa mallin parametreistä jotka syntyvät ihmisten toiminnan ja politiikkojen tuloksena. Vastaavaa ajattelua voisi tuoda väestöennustamiseen ja muuttaa mahdollisesti terminologiaa skenaarioiden suuntaan.

Kommentit