Yhteiskunnassa hyväksytyn keskustelun rajat eli miten kaukana 'keskiarvosta' ehdotukset ja näkemykset kulloinkin ovat kuvaa käsite nimeltä Overtonin ikkuna kuvaa . Aikanaan radikaali ehdotus voi nykyään olla nykyään valtavirtaa eli sallitun keskustelun raja muuttuu koko ajan.
Koronaviruksen aiheuttaman epidemian osalta on viime aikoina keskusteltu sanojen semantiikasta kuten mitä tarkoittaa tukahduttaa, estää tai hidastaa. Näen tämän tarpeen määritellä sanoja paitsi haluna ymmärtää päätöksenteon tavoitteita niin myös määrittää hyväksytyn mielipiteiden kirjoa. Vielä muutama kuukausi sitten laumasuojasta puhuminen oli hyväksyttävää näkemys mutta tiedon karttuessa suuresta kuolleisuusta laumasuoja ei sitä enää ole.
Jos katsoo asiaa tavoitteiden kautta ja vertaa Suomen tavoitteita ja Saksan vastaavia niin ero tavoitteiden selkeydessä näyttää varsin suurelta. Saksassa Merkel on puhunut epidemian hallinnasta niin yksinkertaisesti ja selvästi että asiaa on vaikea olla ymmärtämättä.
Yksinkertainen puhe ja yksinkertaiset tavoitteet eivät tarkoita, etteikö taustalla olisi valtavasti ajatustyötä ja osaamista. Voikin sanoa että kaikista kilpailevista tavoitteista usein juuri yksinkertaisin toimiva on se oikea. Vastaavasti Occamin partaveitsi suosittaa valitsemaan yksinkertaisimman teorian missä on vähiten selittäviä tekijöitä.
Kyky määritellä ymmärrettäviä selkeitä tavoitteita on yksi toimivan johtajuuden menestystekijöistä. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja suomalaisena esimerkkinä Matti Alahuhdan kirja: Johtajuus - Kirkas suunta.
Päätökset ovat olleet Suomessa tulosten kannalta hyviä mutta jatkon ennakoinnin kannalta Suomessa kannattaisi yrittää artikuloida ääneen yksinkertaiset ja selvät tavoitteet.
Sain kipinän tälle tekstille osin Visa Honkasen tuoreesta kirjoituksesta.
Koronaviruksen aiheuttaman epidemian osalta on viime aikoina keskusteltu sanojen semantiikasta kuten mitä tarkoittaa tukahduttaa, estää tai hidastaa. Näen tämän tarpeen määritellä sanoja paitsi haluna ymmärtää päätöksenteon tavoitteita niin myös määrittää hyväksytyn mielipiteiden kirjoa. Vielä muutama kuukausi sitten laumasuojasta puhuminen oli hyväksyttävää näkemys mutta tiedon karttuessa suuresta kuolleisuusta laumasuoja ei sitä enää ole.
Jos katsoo asiaa tavoitteiden kautta ja vertaa Suomen tavoitteita ja Saksan vastaavia niin ero tavoitteiden selkeydessä näyttää varsin suurelta. Saksassa Merkel on puhunut epidemian hallinnasta niin yksinkertaisesti ja selvästi että asiaa on vaikea olla ymmärtämättä.
Yksinkertainen puhe ja yksinkertaiset tavoitteet eivät tarkoita, etteikö taustalla olisi valtavasti ajatustyötä ja osaamista. Voikin sanoa että kaikista kilpailevista tavoitteista usein juuri yksinkertaisin toimiva on se oikea. Vastaavasti Occamin partaveitsi suosittaa valitsemaan yksinkertaisimman teorian missä on vähiten selittäviä tekijöitä.
Kyky määritellä ymmärrettäviä selkeitä tavoitteita on yksi toimivan johtajuuden menestystekijöistä. Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja suomalaisena esimerkkinä Matti Alahuhdan kirja: Johtajuus - Kirkas suunta.
Päätökset ovat olleet Suomessa tulosten kannalta hyviä mutta jatkon ennakoinnin kannalta Suomessa kannattaisi yrittää artikuloida ääneen yksinkertaiset ja selvät tavoitteet.
Sain kipinän tälle tekstille osin Visa Honkasen tuoreesta kirjoituksesta.
Kommentit
Lähetä kommentti