Aloitetaan mustikoilla ja puolukoilla. Alla kuvassa kahden marjareissuni saldot eli noin 70 litraa mustikoita ja 60 litraa puolukoita. Miksi? Palataan siihen myöhemmin.
Uusiutuva energia on päivän muotisana energiapolitiikan saralla. Käsite on ristiriitainen ja se tulee repimään tulevina vuosina esimerkiksi ympäristöjärjestöjä. Jo nyt Suomessa vaikuttavat ympäristöjärjestöt sekä tukevat, että vastustavat uusiutuvaa energiaa.
Vesivoima
Vesivoima on pohjoismaiden merkittävin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä: Norja tuottaa lähes koko 150 TWh sähkönsä vesivoimalla, Ruotsi noin puolet 150 TWh sähköstään vesivoimalla, Suomi noin viidenneksen 65 TWh sähköntuotannostaan ja ainoastaan Tanska ei tuota 34 TWh sähköstään merkittävää osaa vesivoimalla (Mallimaata etsimässä). Karkeasti pohjoismaissa tuotetaan sähköä vesivoimalla kymmenen kertaa enemmän kuin tuulivoimalla.
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) promotoi Damnation elokuvaa (Damnation, SLL 2015) seuraavin sanankääntein:
Biomassa
Toinen uusiutuvan energian muoto on biomassa. Romaniassa ja Yhdysvalloissa kauhistellaan metsien pilkkomista biomassaksi ja viemistä ulkomaille poltettavaksi (Eurobioenergy 30.11.2015, Climate progress 16.4.2015). Esimerkiksi Britannian suurin hiilivoimala polttaa nyt amerikkalaisia metsiä (Drax: tuki- vai hiilinielu). Jos esimerkiksi Helsingin Energian hiilivoimalat muunnettaisiin polttamaan biomassaa, olisi polttoaine helppo kuljettaa Helsinkiin samalla tavalla kuin nytkin: laivalla. Aivan samalla tavalla voisimme ostaa amerikkalaista metsää ja polttaa sitä suurissa uuneissa. Samalla Helsingin Energialle täytyisi todennäköisesti maksaa uusiutuvan energian tukia sillä biomassa on hiiltä selvästi kalliimpaa.
Entä toisinpäin? Mitä jos Suomen metsiä laajamittaisesti myytäisiin ulkomaille voimalaitosten polttoaineeksi? Se voi tapahtua jos EU:n tukipolitiikka loksahtaa sopivaan asentoon. Metsänomistaja myy puunsa sille, joka maksaa puusta parhaan hinnan. Jos ulkomainen hiilivoimala maksaa enemmän kuin kotimainen paperiyhtiö niin minne myisit? Vientimahdollisuuksia jo pohditaan (Linkki).
Tukevatko Suomen ympäristöjärjestöt kuten SLL ja WWF biomassojen laajamittaista käyttöä energiapolttoaineena? Tuskin. Suomen metsien vuosikasvu riittäisikin vain kahden suuren hiilivoimalaitoksen polttoaineeksi (Metsät kahden voimalan kitaan).
Lämpöpumput ja aurinkopaneelit
Mitä uusiutuvia energiamuotoja jää jäljelle? Erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit. En ole nähnyt kenenkään vastustavan niitä muista paitsi kustannussyistä. Jonkin verran on myös kyselty aurinkopaneelien valmistuksessa tapahtuvien päästöjen perään.
Tuulivoima
Ympäristöjärjestöt tukevat tuulivoimaa. Eräs SLL:n aktiivi kertoi, että Suomen verkkoon voisi helposti liittää 30 000 tuulivoimalaa. Nykyisellä 3 - 6 MW turbiinikoolla puhuttaisiin siis noin 100 000 MW - 200 000 MW nimellistehosta ja 150 miljardin - 300 miljardin kustannuksista pelkän tuulikapasiteetin osalta. Perustason ymmärrys teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista vaikuttaa puuttuvan.
En ole löytänyt perinteisten ympäristöjärjestöjen piiristä toistaiseksi henkilöä, joka olisi hyvin perehtynyt laajamittaisen tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksiin (Valokuvia suomalaisista tuulivoimaloista).
Ympäristöjärjestöjen suositukset tuulivoimarakentamiseen liittyen ovat ylimalkaisia ja melko lepsuja - niissä lähinnä kehotetaan suojelemaan sellaiset asiat, jotka on jo muutenkin suojeltu (Luonnonsuojelu ja tuulivoima). Esimerkkinä yksittäisestä lajista merikotkien kanssa on jo tapahtunut onnettomuuksia ja suositukset ovat lepsumpia kuin tuore tutkimustieto antaisi aihetta (Merikotkista tutkimustietoa). Myös vuoden luontokuvaksi valittiin tuulivoiman uhri (Wind Watch 18.10.2015).
Loppukaneetti
Lohenpoikaset ovat arvokkaita siinä missä merikotkatkin. Samoin laajamittaista metsän polttamista voimaloissa voi vastustaa luonnon nimissä.
On hyvin hankala määritellä arvojärjestystä mitä voi energiatuotannon nimissä hävittää ja talloa alleen ja mitä säilyttää.
Esimerkiksi vesivoimarakentamisella on melko pitkä historia ja ympäristövaikutukset on tunnustettu (Tripodien aika: Kyröjoen tuulisota).
Suomessa vaikuttavat luonnonsuojelujärjestöt eivät ole vielä kunnolla heränneet ymmärtämään laajamittaisen tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia (Tuulivoima ja luonto). Myös tuulivoiman lobbarijärjestöt ovat älykkäästi pyrkineet tukeutumaan perinteisiin luonnonsuojelujärjestöihin (Tiedettä, aatetta vai lobbausta).
Suosittelen lukemaan tuulivoimasta kiinnostuneita blogeja. Sieltä löytyvät valveutuneimmat ja osaavimmat ihmiset tällä saralla. Esimerkkinä Tripodien Aika.
Kysymyksessä ovat uuden ajan luonnonsuojelijat.
Palataan marjakysymykseen. Luontoihmisiä on monenlaisia. Lähettäkää sähköpostia jos olette poimineet yhdellä reissulla enemmän marjoja.
Vesivoima
Vesivoima on pohjoismaiden merkittävin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä: Norja tuottaa lähes koko 150 TWh sähkönsä vesivoimalla, Ruotsi noin puolet 150 TWh sähköstään vesivoimalla, Suomi noin viidenneksen 65 TWh sähköntuotannostaan ja ainoastaan Tanska ei tuota 34 TWh sähköstään merkittävää osaa vesivoimalla (Mallimaata etsimässä). Karkeasti pohjoismaissa tuotetaan sähköä vesivoimalla kymmenen kertaa enemmän kuin tuulivoimalla.
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) promotoi Damnation elokuvaa (Damnation, SLL 2015) seuraavin sanankääntein:
- "DamNation kertoo Yhdysvaltojen vesivoiman historiasta ja muutoksesta, jonka rohkeat ja sinnikkäät aktivistit ovat saaneet aikaan. Se on upeasti kuvattu ympäristöelokuva, mutta myös samalla positiivinen esimerkki kansalaisvaikuttamisen voimasta"
- "Padot, voimalaitokset ja lohet ovat olleet näkyvästi läsnä viimeaikaisissa kotimaisissa yhteiskunnallisissa keskustelussa. Elokuva muistuttaa, mitä kaikkea kahlitsematon joki voi tarjota ihmisille ja miten oman ympäristön käyttöön voi vaikuttaa. Elokuvan argumentin pätevät myös Suomeen. Isot asiat alkavat pienistä teoista."
- "Suomessa väläytellään viimeisiä vapaita virtavesiämme suojaavan koskiensuojelulain avaamista, mutta maailmalla ollaan edistyksellisempiä. Yhdysvalloissa purettiin viime vuonna 72 patoa.Padot räjäyttämällä ennallistettiin lähes 1200 kilometriä jokiluontoa ja mahdollistettiin vaelluskalojen nousu. Suomessakin tulisi jo vihdoin hyväksyä, että uusien patojen ja tekoaltaiden aika on auttamattomasti ohi. Sen sijaan meillä on paljon sellaisia patoja, joiden purkaminen olisi kokonaisvaikutuksiltaan erittäin järkevää”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
Biomassa
Toinen uusiutuvan energian muoto on biomassa. Romaniassa ja Yhdysvalloissa kauhistellaan metsien pilkkomista biomassaksi ja viemistä ulkomaille poltettavaksi (Eurobioenergy 30.11.2015, Climate progress 16.4.2015). Esimerkiksi Britannian suurin hiilivoimala polttaa nyt amerikkalaisia metsiä (Drax: tuki- vai hiilinielu). Jos esimerkiksi Helsingin Energian hiilivoimalat muunnettaisiin polttamaan biomassaa, olisi polttoaine helppo kuljettaa Helsinkiin samalla tavalla kuin nytkin: laivalla. Aivan samalla tavalla voisimme ostaa amerikkalaista metsää ja polttaa sitä suurissa uuneissa. Samalla Helsingin Energialle täytyisi todennäköisesti maksaa uusiutuvan energian tukia sillä biomassa on hiiltä selvästi kalliimpaa.
Entä toisinpäin? Mitä jos Suomen metsiä laajamittaisesti myytäisiin ulkomaille voimalaitosten polttoaineeksi? Se voi tapahtua jos EU:n tukipolitiikka loksahtaa sopivaan asentoon. Metsänomistaja myy puunsa sille, joka maksaa puusta parhaan hinnan. Jos ulkomainen hiilivoimala maksaa enemmän kuin kotimainen paperiyhtiö niin minne myisit? Vientimahdollisuuksia jo pohditaan (Linkki).
Tukevatko Suomen ympäristöjärjestöt kuten SLL ja WWF biomassojen laajamittaista käyttöä energiapolttoaineena? Tuskin. Suomen metsien vuosikasvu riittäisikin vain kahden suuren hiilivoimalaitoksen polttoaineeksi (Metsät kahden voimalan kitaan).
Lämpöpumput ja aurinkopaneelit
Mitä uusiutuvia energiamuotoja jää jäljelle? Erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit. En ole nähnyt kenenkään vastustavan niitä muista paitsi kustannussyistä. Jonkin verran on myös kyselty aurinkopaneelien valmistuksessa tapahtuvien päästöjen perään.
Tuulivoima
Ympäristöjärjestöt tukevat tuulivoimaa. Eräs SLL:n aktiivi kertoi, että Suomen verkkoon voisi helposti liittää 30 000 tuulivoimalaa. Nykyisellä 3 - 6 MW turbiinikoolla puhuttaisiin siis noin 100 000 MW - 200 000 MW nimellistehosta ja 150 miljardin - 300 miljardin kustannuksista pelkän tuulikapasiteetin osalta. Perustason ymmärrys teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista vaikuttaa puuttuvan.
En ole löytänyt perinteisten ympäristöjärjestöjen piiristä toistaiseksi henkilöä, joka olisi hyvin perehtynyt laajamittaisen tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksiin (Valokuvia suomalaisista tuulivoimaloista).
Ympäristöjärjestöjen suositukset tuulivoimarakentamiseen liittyen ovat ylimalkaisia ja melko lepsuja - niissä lähinnä kehotetaan suojelemaan sellaiset asiat, jotka on jo muutenkin suojeltu (Luonnonsuojelu ja tuulivoima). Esimerkkinä yksittäisestä lajista merikotkien kanssa on jo tapahtunut onnettomuuksia ja suositukset ovat lepsumpia kuin tuore tutkimustieto antaisi aihetta (Merikotkista tutkimustietoa). Myös vuoden luontokuvaksi valittiin tuulivoiman uhri (Wind Watch 18.10.2015).
Loppukaneetti
Lohenpoikaset ovat arvokkaita siinä missä merikotkatkin. Samoin laajamittaista metsän polttamista voimaloissa voi vastustaa luonnon nimissä.
On hyvin hankala määritellä arvojärjestystä mitä voi energiatuotannon nimissä hävittää ja talloa alleen ja mitä säilyttää.
Esimerkiksi vesivoimarakentamisella on melko pitkä historia ja ympäristövaikutukset on tunnustettu (Tripodien aika: Kyröjoen tuulisota).
Suomessa vaikuttavat luonnonsuojelujärjestöt eivät ole vielä kunnolla heränneet ymmärtämään laajamittaisen tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia (Tuulivoima ja luonto). Myös tuulivoiman lobbarijärjestöt ovat älykkäästi pyrkineet tukeutumaan perinteisiin luonnonsuojelujärjestöihin (Tiedettä, aatetta vai lobbausta).
Suosittelen lukemaan tuulivoimasta kiinnostuneita blogeja. Sieltä löytyvät valveutuneimmat ja osaavimmat ihmiset tällä saralla. Esimerkkinä Tripodien Aika.
Kysymyksessä ovat uuden ajan luonnonsuojelijat.
Palataan marjakysymykseen. Luontoihmisiä on monenlaisia. Lähettäkää sähköpostia jos olette poimineet yhdellä reissulla enemmän marjoja.
Luontoihmisiä on monenlaisia. Minäkin haen marjat metsästä, vaikka en voikaan kehuskella noin isoilla määrillä. Samoin sienet. Kierrätän ja kompostoin. Vaimo kutoi rikkinäisestä villapuserosta villasukkia. Omasta maasta juurekset ja vihannekset. mansikkamaakin on. Järvestä kalat. Talvella verkoilla jään alta. Hirven tai kaksi olen poksauttanut joka syksy. Muutaman jäniksenkin. Lintuja en ammu, kun niitä on niin vähän. Omasta metsästä polttopuut. Lisäksi maalämpöä. Elän vihreämmin kuin yksikään city-vihreä, mutta vihreitä en äänestä.
VastaaPoista