Rakenteilla olevan Keski-Pasilan ympäristössä on noin 160 hehtaaria
heikolla käytöllä olevaa maata. Alue sijaitsee Helsingin keskustan
tuntumassa liikenteellisessä solmukohdassa. Ensimmäistä kahtakymmentä
hehtaaria käsittelin edellisessä kirjoituksessa ja seuraavaa 140 hehtaaria tässä tekstissä.
Itä- ja Länsi-Pasilat yhdistävän sillan ja Ilmalassa kulkevan Hakamäentien välisen rata-alueen pinta-ala on lähes 20 hehtaaria. Tällä alueella ei ole luontoarvoja ja rata muodostaa hankalan esteen etenkin kävelyä ja pyöräilyä harrastaville. Yksi vaihtoehto olisi kattaa rata ja laajentaa pyörä ja kävelyteitä myös tälle alueelle.
Vielä huomattavasti suurempi heikolla käytöllä oleva alue aukeaa Hakamäentieltä pohjoiseen Ilmalan ja Metsälän väliin. Tämän alueen pinta-ala on lähes 120 hehtaaria ja kaava on 1970-luvulta. Alueella on aikanaan sijainnut kaatopaikka ja nykyään junavarikko, joten alueen rakentaminen vaatisi jonkin verran erityisjärjestelyitä.
Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin keskustan läheisyydessä. Tehotonta maankäyttöä on vaikea perustella samaan aikaan kun Helsinkiä vaivaa asuntopula. Alueella ei asu tällä hetkellä käytännössä ketään ja työpaikkojen määrä on vähäinen. Tälle alueelle voisi kuvitella urbaania tiivistä rakentamista ja suurta työpaikkakeskittymää. Alue on liikenneyhteyksiltään hieno ja sinne pääsee lähes kaikilla kulkumuodoilla eri suunnista.
Tiiviisti rakennettuna alueelle voisi mahtua 20 000 - 40 000 ihmistä asumaan. Alueen pohjoiskulmasta on purettu siinä ilmakuvassa näkyvät neljä vierekkäistä rakennusta. Tilalle on kaavailtu 4500 - 6000 asukkaan Postipuistoksi nimettyä aluetta. Alueen rakentaminen alkaa näillä näkymin 2020-luvun alussa ja kaupunki on järjestänyt asiasta ideointitapahtumia.
Noin sadan hehtaarin junavarikon vuoksi Postipuiston alue uhkaa kuitenkin jäädä irralliseksi lähiöksi metsän viereen. Kaupunginosan alueesta saisi integroimalla se kunnolla Pasilan kokonaisuuteen. Junavarikko tulisi siirtää muualle tai kattaa kannella. Alueen rakentamista asuinkäyttöön on ehdottanut Urban Helsinki. Helsingin yleiskaavassa alue on kuitenkin varattu junavarikoksi
Nyt kun kehärata on valmistunut voi junilla ajaa poikittain Helsinki-Vantaan lentokentälle. Yksi sijoitusvaihtoehto Ilmalan junavarikolle olisi lentokentän vieressä lentomelualueella. Oheisessa kuvassa esimerkkinä rajattu reilusti tilaa junavarikolle lentokentän vierestä ja piirretty yhteys nykyiseen kehärataan
Uuden junavarikon rakentamisen lentokentän lähistölle voisi aloittaa ja siirtää toimintoja sitä mukaa kuin uusi varikko valmistuu. Helsingin kaupunki voisi maksaa varikon alueesta esimerkiksi 170 miljoonaa euroa. Summa tarkoittaisi 200 €/asuinneliömetriä kohden mikäli alueelle kaavoitetaan asunnot 25 000 ihmiselle (ks). Myös jonkinlainen maanvaihto Helsingin ja Valtion kesken voisi tulla kysymykseen. Samoin Pasilan junavarikon toimintoja voisi jättää jonkin verran alueelle kannen alle.
Itä- ja Länsi-Pasilat yhdistävän sillan ja Ilmalassa kulkevan Hakamäentien välisen rata-alueen pinta-ala on lähes 20 hehtaaria. Tällä alueella ei ole luontoarvoja ja rata muodostaa hankalan esteen etenkin kävelyä ja pyöräilyä harrastaville. Yksi vaihtoehto olisi kattaa rata ja laajentaa pyörä ja kävelyteitä myös tälle alueelle.
Vielä huomattavasti suurempi heikolla käytöllä oleva alue aukeaa Hakamäentieltä pohjoiseen Ilmalan ja Metsälän väliin. Tämän alueen pinta-ala on lähes 120 hehtaaria ja kaava on 1970-luvulta. Alueella on aikanaan sijainnut kaatopaikka ja nykyään junavarikko, joten alueen rakentaminen vaatisi jonkin verran erityisjärjestelyitä.
Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin keskustan läheisyydessä. Tehotonta maankäyttöä on vaikea perustella samaan aikaan kun Helsinkiä vaivaa asuntopula. Alueella ei asu tällä hetkellä käytännössä ketään ja työpaikkojen määrä on vähäinen. Tälle alueelle voisi kuvitella urbaania tiivistä rakentamista ja suurta työpaikkakeskittymää. Alue on liikenneyhteyksiltään hieno ja sinne pääsee lähes kaikilla kulkumuodoilla eri suunnista.
Tiiviisti rakennettuna alueelle voisi mahtua 20 000 - 40 000 ihmistä asumaan. Alueen pohjoiskulmasta on purettu siinä ilmakuvassa näkyvät neljä vierekkäistä rakennusta. Tilalle on kaavailtu 4500 - 6000 asukkaan Postipuistoksi nimettyä aluetta. Alueen rakentaminen alkaa näillä näkymin 2020-luvun alussa ja kaupunki on järjestänyt asiasta ideointitapahtumia.
Noin sadan hehtaarin junavarikon vuoksi Postipuiston alue uhkaa kuitenkin jäädä irralliseksi lähiöksi metsän viereen. Kaupunginosan alueesta saisi integroimalla se kunnolla Pasilan kokonaisuuteen. Junavarikko tulisi siirtää muualle tai kattaa kannella. Alueen rakentamista asuinkäyttöön on ehdottanut Urban Helsinki. Helsingin yleiskaavassa alue on kuitenkin varattu junavarikoksi
Nyt kun kehärata on valmistunut voi junilla ajaa poikittain Helsinki-Vantaan lentokentälle. Yksi sijoitusvaihtoehto Ilmalan junavarikolle olisi lentokentän vieressä lentomelualueella. Oheisessa kuvassa esimerkkinä rajattu reilusti tilaa junavarikolle lentokentän vierestä ja piirretty yhteys nykyiseen kehärataan
Uuden junavarikon rakentamisen lentokentän lähistölle voisi aloittaa ja siirtää toimintoja sitä mukaa kuin uusi varikko valmistuu. Helsingin kaupunki voisi maksaa varikon alueesta esimerkiksi 170 miljoonaa euroa. Summa tarkoittaisi 200 €/asuinneliömetriä kohden mikäli alueelle kaavoitetaan asunnot 25 000 ihmiselle (ks). Myös jonkinlainen maanvaihto Helsingin ja Valtion kesken voisi tulla kysymykseen. Samoin Pasilan junavarikon toimintoja voisi jättää jonkin verran alueelle kannen alle.
Kommentit
Lähetä kommentti