Mikä on koronan tarttuvuusluku Suomessa nyt?

Hallitus päätti eilen laittaa Uudenmaan eristykseen ja ravintolat menevät kiinni lähipäivinä. Nyt THL:n simulaation oletus tarttuvuudesta (R0) ei kuvaa hallituksen tekemiä päätöksiä.
  • R0 = 1.6: "Yllä olevassa taulukossa (24.3.2020) ylempi numerorivi (R0=1.6) kuvaa tilannetta, jossa tartuntaa levittäviä kontakteja olisi vähennetty kolmanneksella"
  • R0 = 1.8: "Alempi numerorivi kuvaa tilannetta, jossa kontakteja olisi vähennetty neljänneksellä"
Miettikääs oletteko vähentäneet sosiaalisia kontaktejanne kolmasosan tai neljäsosan? Ei, vaan niitä on vähennetty valtavasti enemmän. Kun nyt Uusimaa lisäksi suljetaan ja ravintolat menevät kiinni niin sosiaaliset kontaktit vähenevät edelleen eli tarttuvuusluku pienenee. Nämä tarttuvuusluvun lukemat (1,6 tai 1,8) eivät ole realistisia simulaation satojen päivien aikajänteellä.

Kiinassa alussa yksi koronaviruksen saanut tartutti neljä ihmistä mutta nopeilla toimilla luku putosi yhteen kymmenesosaan alkuperäisestä ja uusien tartuntojen määrä tippui parissa viikossa.
Tällä hetkellä varmistettuja tapauksien määrä näyttää Suomessa kuvan kaltaiselta mutta todellisten tartuntojen määrä ei ole tiedossa.
Hallitus puhuu että se ei tavoittele epidemian pysäyttämistä mutta ei toisaalta myöskään laumasuojaa. Oikeasti näillä toimilla nyt ollaan pysäyttämässä epidemia. Oma veikkaukseni on että Suomessa tarttuvuusluku R0 on näiden toimien jälkeen jossain 0,5 - 1,0 välillä.

Mikä on realistinen tarttuvuusluku Suomessa ja mikä on nyt tehtyjen poliittisten päätösten suhde tarttuvuuslukuun? Solidia akateemista pohjaa en ole asiaan liittyen nähnyt mutta esimerkiksi tällainen löytyy:

Verkossa on hyvä simulaattori johon voi syöttää Suomen väestön määrän ja tartuntatilanteen ja kokeilla erilaisia tarttuvuusluvun arvoja. Mikäli tarttuvuusluku olisi nykyisten politiikkatoimien jälkeen 0,75 ja tartunnan saaneita 8000 (Aki Linden) niin tilanne näyttäisi alla olevan kaltaiselta. Nyt haaste on se että todellisten tartuntojen määrää ei tiedä kukaan. (Simulaation muiden parametrien kuin R0:n realistisuus ei ole tämän tekstin pääaihe.)
Ylen toimittajat kirjoittivat eilen hyvän jutun aihetta sivuten ja HS pohtii aiheen ympäriltä mutta palastelu puuttuu. Nyt vielä viimeinen pala kuntoon eli palastelu miten politiikkatoimet vaikuttavat tarttuvuuslukuun.

Kommentit