Suomessa koronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi suljettuja kouluja avataan 14.5. ja nyt keskustellaan oliko päätös järkevä vai ei. Suomessa ei ole tätä kirjoittaessani esitetty arviota miten tarttuvuusluku muuttuu eli mikä vaikutus epidemiaan tarkemmin tulee olemaan.
Koulujen pitäminen auki ei selitä kaikkea maiden välistä vaihtelua. Yleisenä maiden yhteenvetona Suomessa uusia tapauksia on suhteessa väestöön ollut koko ajan vähiten. Norjassa tehdyt päätökset ovat purreet tehokkaimmin ja uusien tapausten määrät ovat nyt alle Suomen tason. Tanskassa päätökset katkaisivat epidemian nousun mutta nyt tilanne on vakiintunut Suomen yläpuolelle. Ruotsissa määrät ovat olleet korkeampia eikä käännettä vahvaan laskuun toistaiseksi näy.
Katsotaan Norjan dataa tarkemmin koska siellä keinot ovat purreet tehokkaasti. Ensiksi täytyy antaa kiitosta siitä miten laadukasta ja läpinäkyvää tietoa Norja tuottaa - katsokaa vaikka millä tasolla mallinnusryhmän päivittäiset raportit ovat. Norja avasi päiväkodit 20.4. ja viikkoa myöhemmin koulujen luokat 1-4.
Norjan tilanne näyttää mielestäni siltä, että epidemia olisi tukahtumassa kokonaan. Koulujen avautuminen näkyy näissä tilastoissa vasta ensi viikolla koska vaikutus tulee viiveellä.
Tanskassa koulujen avaaminen on nostanut tarttuvuuslukua (R) ylöspäin mutta muutos ei ole radikaali: nousu 0,6:sta 0,9:ään. Toisaalta on huomioitava että mikäli R nousee yli 1,0:n niin kasvu on eksponentiaalista eli kiihtyvää. Kouluissa on myös ollut normaalia tiukemmat hygieniavaatimukset.
Ruotsissa kuolleisuudesta laskettuna R on puolittunut noin 2,5 tasolta hieman yli 1,0. Arvio on karkea ja epävarma mutta antaa suuntaa että suuri vaikutus saadaan ilman koulujen sulkemistakin. Tuoreen tarkemman arvion mukaan R on Ruotsissa painunut alle ykkösen. Ruotsissa ihmisten käytös poikkeaa luultua vähemmän naapurimaista ja viime aikoina epidemia on taittumassa.
Datan perusteella näyttää siltä, että Suomen epidemia ei ratkaisevasti pahene ovatko koulut auki vai kiinni mutta aika veitsenterälle mennään. Koulujen aukiolo nostaa tarttuvuuslukua ylöspäin todennäköisesti 0.2 - 0.4 yksikköä (R) ja kriittinen kysymys on pystytäänkö alle 1.0 tasolla. Sekä Tanskassa että Ruotsissa ollaan karvan verran alle 1.0 joten uskon sen onnistuvan harvemmin asutussa Suomessa. Uudenmaan kohdalla tilanne on kriittisin.
Suomessa on mahdollista helposti kehittää testausta ja jäljityskykyä lähemmäs kansainvälistä kärkeä. Hyvällä tartuntaketjujen jäljityksellä voidaan todennäköisesti kumota koulujen aukiolon vaikutus. Jäljitys- ja testaustoiminnan hyöty on varmasti suurempi kuin sen kustannukset ovat. Täytyy kuitenkin huomioida että esimerkiksi Suomessa ehdotettu mobiilisovellus kontaktien seurantaan ei tällä hetkellä toimi missään maassa tehokkaasti.
Seuraisin tarkasti Norjan tilannetta tulevina viikkoina - tukahtuuko epidemia vai polkee paikallaan kuten Tanskassa? Pohjoismaiden ulkopuolella kannattaa seurata tiiviisti miten keskustelu Saksan laboratoriotuloksista ja alueellista simulaatioista etenee.
Lähteitä: Tanskan koulut kiinni, Tanskan R-luku, Tanskan R-luku ja koulut, Tanskan koulut, Saksan labratulokset, Saksan 'koulusimulaatio', Erilaisia mielipiteitä tavoitteista, Suomen testitapaukset, Tanskan ja Norjan optimismi, Ruotsin pakkopaita, Ruotsin dashboard, Norjan graafit, Ruotsin tarttuvuusluku, Uusien tapauksien määrät suhteessa väestöön.
- Tiivistelmä: Koulujen avaaminen nostaa tarttuvuuslukua Suomessa mutta epidemian tukahduttaminen saattaa onnistua tästä huolimatta. Keskeistä on pitää tarttuvuusluku alle 1.0 tasolla parantamalla/kohdentamalla jäljitys- ja testauskykyä, sekä varmistaa, ettei koulujen avaaminen johda muihin tartuntaluvun nousuihin yleisenä varomattomuutena. Norjan ensi viikon lukuja ja Saksan tutkimustuloksia kannattaa seurata tiiviisti.
Katsotaan Norjan dataa tarkemmin koska siellä keinot ovat purreet tehokkaasti. Ensiksi täytyy antaa kiitosta siitä miten laadukasta ja läpinäkyvää tietoa Norja tuottaa - katsokaa vaikka millä tasolla mallinnusryhmän päivittäiset raportit ovat. Norja avasi päiväkodit 20.4. ja viikkoa myöhemmin koulujen luokat 1-4.
Tanskassa koulujen avaaminen on nostanut tarttuvuuslukua (R) ylöspäin mutta muutos ei ole radikaali: nousu 0,6:sta 0,9:ään. Toisaalta on huomioitava että mikäli R nousee yli 1,0:n niin kasvu on eksponentiaalista eli kiihtyvää. Kouluissa on myös ollut normaalia tiukemmat hygieniavaatimukset.
Ruotsissa kuolleisuudesta laskettuna R on puolittunut noin 2,5 tasolta hieman yli 1,0. Arvio on karkea ja epävarma mutta antaa suuntaa että suuri vaikutus saadaan ilman koulujen sulkemistakin. Tuoreen tarkemman arvion mukaan R on Ruotsissa painunut alle ykkösen. Ruotsissa ihmisten käytös poikkeaa luultua vähemmän naapurimaista ja viime aikoina epidemia on taittumassa.
Datan perusteella näyttää siltä, että Suomen epidemia ei ratkaisevasti pahene ovatko koulut auki vai kiinni mutta aika veitsenterälle mennään. Koulujen aukiolo nostaa tarttuvuuslukua ylöspäin todennäköisesti 0.2 - 0.4 yksikköä (R) ja kriittinen kysymys on pystytäänkö alle 1.0 tasolla. Sekä Tanskassa että Ruotsissa ollaan karvan verran alle 1.0 joten uskon sen onnistuvan harvemmin asutussa Suomessa. Uudenmaan kohdalla tilanne on kriittisin.
Suomessa on mahdollista helposti kehittää testausta ja jäljityskykyä lähemmäs kansainvälistä kärkeä. Hyvällä tartuntaketjujen jäljityksellä voidaan todennäköisesti kumota koulujen aukiolon vaikutus. Jäljitys- ja testaustoiminnan hyöty on varmasti suurempi kuin sen kustannukset ovat. Täytyy kuitenkin huomioida että esimerkiksi Suomessa ehdotettu mobiilisovellus kontaktien seurantaan ei tällä hetkellä toimi missään maassa tehokkaasti.
Seuraisin tarkasti Norjan tilannetta tulevina viikkoina - tukahtuuko epidemia vai polkee paikallaan kuten Tanskassa? Pohjoismaiden ulkopuolella kannattaa seurata tiiviisti miten keskustelu Saksan laboratoriotuloksista ja alueellista simulaatioista etenee.
Lähteitä: Tanskan koulut kiinni, Tanskan R-luku, Tanskan R-luku ja koulut, Tanskan koulut, Saksan labratulokset, Saksan 'koulusimulaatio', Erilaisia mielipiteitä tavoitteista, Suomen testitapaukset, Tanskan ja Norjan optimismi, Ruotsin pakkopaita, Ruotsin dashboard, Norjan graafit, Ruotsin tarttuvuusluku, Uusien tapauksien määrät suhteessa väestöön.
Kommentit
Lähetä kommentti