Mallintaja on lomalla, tehdään laskuharjoitus ja vaalit siirretään. Kuulostaa aprillipilalta ja lähes mahdottomalta uskoa?
Vuosi sitten hallitus totesi poikkeusolot ja puhui päätöksessä ennusteesta, kun Uusimaa eristettiin niin päätöksessä puhutaan mallinnuksesta, kun vaalit siirrettiin niin oikeusministeriön päätöksessä THL-lausunnossa puhutaan laskelmasta. Millä nimellä näitä päätöksentessa käytettäviä tietoja tulisi kutsua?
- Skenaario kertoo millä oletuksilla malli tuottaa ennusteen. "Mallinnus" tai "laskelma" irrallisina voivat tarkoittaa ihan mitä tahansa.
Asiantuntijan ja poliitikon rooli pitää päätöksenteossa erottaa Humen giljotiinilla: siitä miten asiat ovat (asiantuntija) ei voi johtaa sitä miten asioiden pitäisi olla (poliittiset päätökset). Asiantuntijan täytyy tarjota päätöksenteon tueksi ymmärrettäviä vaihtoehtoja (skenaario) ja kuvata valintojen seuraukset (ennuste). Lisäksi täytyy ymmärrettävällä tavalla kuvata malli jolla vaihtoehdosta seuraa ennuste ja mitä epävarmuuksia ennusteeseen liittyy.
Jos käsitteet hämärretään "malleiksi" ja "laskuharjoituksiksi" niin asiantuntijan ja politiikon roolit ovat vaarassa sekoittua. Ei tiedetä mitä vaihtoehtoja on ja mitkä niiden seuraukset ovat.
Asiaan liittyvä twitter-keskustelu löytyy täältä.
Lähteet: Valtioneuvosto 16.3.2020 ja 25.3.2020, Oikeusministeriö 5.3.2020, Humen Giljotiini.
Muuta lukemista: Blogini Ennustemallien filosofiasta
Kommentit
Lähetä kommentti