Koronan lisävuodet luultua halvempia - Aiemmassa laskelmassa hehtaariluokan epävarmuus

Koronakriisin lockdown on yhteiskunnalle erittäin kallis ja tilanteesta täytyisi päästä mahdollisimman nopeasti hallitusti eroon ilman että epidemia repeää käsiin. Aiheeseen liittyen julkaistiin hiljattain Martti Hetemäen työryhmän raportti.
  • Lyhyesti: Jos olettaa että koronavirus on lähes vaaraton niin nykyiset toimet vaikuttavat kalliilta
Viime viikolla Paul Lillrank esitti kohtuullisesti julkisuutta saaneen laskelman jonka mukaan säästetty ihmishenki maksaisi 7,5 miljoonaa euroa. On hyvä käyttää terveystaloustieteen menetelmiä epidemian vaikutuksen arvioinnissa ja arvostan Paul Lillrankin työtä tällä alalla. On kuitenkin pakko huomauttaa että laskelmassa on kaksi ongelmaa:
  1. Terveystaloustieteellinen johtopäätös on epävarma koska laskelma perustuu epävarmaan (optimistiseen) arvioon viruksen vaarallisuudesta
  2. Laskelma olettaa että 20 miljardin kustannus katoaa jos pahimman skenaarion annetaan toteutua. Se ei ole realistinen oletus.
Käsittelen tässä tekstissä viruksen vaarallisuuden epävarmuutta.

Lillrankin laskelma perustuu erittäin matalaan oletukseen pahimman skenaarion kuolleiden määrästä. Säästettyjen elinvuosien ja ihmishenkien kustannusluokkaan liittyy tästä syystä hehtaariluokan epävarmuus. Tätä riskiä on käsitelty hiljattain julkisuudessa ja kirjoitin aiheesta aiemmin.
Lillrank on siis menetelmänä laskenut mittarit oikein mutta hän ei ehkä ole pohtinut miten suuri riski Suomen viranomaisten matalaan kuolleisuusarvioon sisältyy. Tästä syystä laskelmassa oletetaan että pahimmassa tapauksessa Suomessa kuolisi 3240 ihmistä koronaan ja kalliiden lockdown-toimien jälkeen säästetään 2 700 henkeä. Jos kuolleiden määrä pahimmassa skenaariossa Suomessa olisikin 27 000 ihmistä niin laskelman johtopäätös muuttuu täysin.

Olisiko 27 000 kuollutta mahdollinen pahin skenaario Suomessa? Minun erikoisalaani ovat laskennalliset ennusteet ja riskienhallinta mutta ei kuolinmäärien ennusteet erityisesti. Haarukoidaan siis muutamista eri suunnista voiko 27 000 olla mahdollinen pahin skenaario. Sovelletaan alkuun Korean tilastoa toteutuneista kuolinmääristä Suomen Tilastokeskuksen dataan.
Käyttämääni kertoimeen liittyy infektiokuolleisuus ja tapauskuolleisuus. Taulukon 20% tulkinta olisi siis: koko ikäryhmä altistui koronalle, joka viides sai infektion ja neljä viidesosaa sairasti taudin oireettomana ja tällöin kuoli Suomessa 34 000 ihmistä. Matala kuolleisuusarvio olettaa että ikäryhmästä vain 1,9% sai infektion. Tällöin joko oireettomia taudin kantajia oli 98,1% tai syystä tai toisesta laumasuoja saavutettiin matalalla altistuneiden kokonaismäärällä. Mitä alan asiantuntija sanoo: kumpi on todennäköisempää? Laskelmaan liittyy myös se taustaoletus, että Suomen ja Etelä-Korean väestöt ja terveydenhuoltojärjestelmät eivät ratkaisevalla tavalla poikkea koronaviruksen kuolleisuuteen liittyen toisistaan.

Otetaan toinen ulkomainen vertailukohta. New York Cityssä (NYC) on 8,4 miljoonaa asukasta ja koronaan on nyt kuollut todennäköisesti ainakin 20 000 ihmistä. Emme tarkasti tiedä moniko NYC:issä on koronan sairastanut ja paljonko kuolleita vielä voisi tulla lisää. Jos Suomen pahimmassa skenaariossa kuolisi ihmisiä sen verran kun NYC:issä on jo kuollut, kuolleita tulisi 13 100. Tämä tarkoittaisi että NYC:issä epidemia tukahtui laumasuojaan ja enempää kuolleita ei voi tulla.

Tämän tekstin pääviesti on sanoa että terveystalouden kautta tehdyt johtopäätökset ovat epävarmoja niin pitkään kuin viruksen vaarallisuudesta on nykyinen epävarmuus. 

Muutama lukija on kysynyt mikä on asiaan liittyvä osaamistaustani joten lisäsin asiasta lyhyen kuvauksen. Yleisesti mielestäni vain argumenttien laadulla on merkitystä eikä pitäisi olla olennaista kuka niitä esittää.

Kiitos asiantuntijoille tekstiin liittyvästä avusta. Twitter-keskustelu löytyy täältä.

Kommentit