Tuuliala tuuliajolla



Kirjoitin aiemmin miten tuulivoiman syöttötariffi on Suomen kannalta erittäin tehoton tuontituki. Kun vertaa Teknologiateollisuuden vuoden 2009 tiekarttaa vuoden 2014 tiekarttaan, niin käy ilmi kamalia asioita vientisektorista.

Sen sijaan, että olisimme viimeisenä kuuden vuoden aikana saavuttaneet työllistävää vaikutusta tulivoima-alan maailmanmarkkinalla, olemme hävinneet markkinaosuudesta lähes puolet. Samaan aikaan siis investoimme noin viisi miljardia euroa (2011-2020) vahvasti ulkomaille painottuvaan tuontitukeen, häviämme maailmanmarkkinasta puolet ja tuemme R&D panoksia vain 1,9 miljoonalla vuosittain.

Vuonna 2009 suomalaisten toimijoiden markkinaosuudet ovat tämänkaltaisia (pienet siniset siivut):

Vuonna 2009 haarukoitiin, että vuonna 2015 tuulivoiman vienti olisi 2 - 7 miljardia ja että vuonna 2020 oltaisiin jo 4 - 12 miljardin tasolla:

Missä ollaan vuonna 2015? Alan vienti on ollut 0.75 - 1 miljardia vuodessa. Kasvutavoitteet on leikattu 7 miljardista alas. Enää ei oikeastaan uskota, että alan vienti kovin todennäköisesti kasvaa lainkaan:

Suomeksi sanottuna: tuuliala on ollut tuuliajolla viimeiset seitsemän vuotta. Syöttötariffin kautta on luvattu noin viiden miljardin investoinnit (noin 2011 - 2020) ja päälle tulevat operointikulut ja yritysten voitot. Karkeasti tariffin kulut tulevat olemaan kasvaneiden kapasiteettikertoimien ja romahtaneen sähkön hinnan vuoksi neljän ja viiden miljardin välissä ja rahoista 75% häviää tuontitukena ulkomaisille tuulivoimavalmistajille

Alan vienti ei ole kasvanut kuten lupailtiin vaan lähinnä kituu ja kuihtuu. Tämä kehitys on luonnollista, koska tuotekehityspanostukset ovat vaatimattomat (1.9 miljoonaa euroa vuodessa) ja pääosa rahavirroista suuntautuu ulkomaisille yrityksille.

Katsotaan seuraavaksi tuulialan työpaikkamäärien kehitystä syöttötariffin voimaantulon aikavälillä:

Tässä käyrässä on laskettu yhteen kaikki kotimaiseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät työpaikat. Tuulivoiman 2500 MW syöttötariffista on nyt rakennettu vajaa kolmannes ja työllisyysvaikutus on yhä heikko.  Tuulivoiman etujärjestö yhä toteaa, että "Siinä vaiheessa, kun meillä on 2 500 MW tuulivoimakapasiteetti (2020 tavoite), voi tuulivoima työllistää Suomessa jopa 11 000 henkilöä." (Turun Sanomat, 2.5.2015). Kun katsoo viennin kitumista ja nyt saavutettua kehitystä viimeisen seitsemän vuoden ajalta, on tämä 11 000 työpaikkaa ihan täyttä utopiaa.


Tuulivoiman kotimainen rakentaminen luo hetkellisen työpaikkapiikin, mutta sekin on erittäin matala verrattuna kokonaisinvestointiin (5 miljardia aikajaksolla 2011-2020). Tämä suuri investointi jää velaksi, joka maksetaan noin 12 vuoden kuluessa syöttötariffina. Sinä aikana tuloja ei enää ole, vaan pelkät menot.

Tämän huonompaa ja yhteiskunnallemme vahingollisempaa rahankäyttöä on hyvin hankala kuvitella.

Lähteet:
  1. Tiekartta 2009
  2. Tiekartta 2014

Kommentit

  1. Hyvä kirjoitus. Jaettu niin Facebookissa kuin Google+:ssa.

    VastaaPoista
  2. no, kyllä Olkiluoto 3 taisi olla Ranskan veronmaksajille vieläkin vahingollisempi hanke.

    Tuossa nähdään, ettei Suomessa ole energiapolitiikkaa, eikä suomessa enää ymmärretä mistä talouskasvu syntyy. haaveillaan vain uudesta nokiasta joka tulisi ja pelastaisi suomen. Mutta kaikki johdonmukainen talouskasvun luontiin tähtäävä energia- ja teollisuuspolitiikka puuttuu.

    VastaaPoista
  3. On mahdollista, että Olkiluoto 3 on Ranskan veronmaksajille kallis hanke. Suomen kannalta on taloudellisesti edullista hyödyntää vastaavia järjestelyitä.

    VastaaPoista
  4. Lyhyt kysymys. Miksi energia-alan pitäisi työllistää? Jokainen työpaikka nostaa energian hintaa. Tähän asti on aina pyritty vähentämään ihmistyötä energia-alalla. Miksi suunnan pitäisi muuttua?

    VastaaPoista
  5. Hyvä kysymys - ei tuulivoimalan ylläpidon kuulukaan työllistää. Energiatuotannon voi väittää olevan tehokas kun se työllistää mahdollisimman vähän. Alunperin argumentti työllistävyydestä oli kuitenkin se, että tukemalla kotimarkkinaa tuotantotuella luomme työllistävän vientisektorin. Näin ei käynyt eli vienti lähinnä kituu ja kuihtuu kun holtittomasti tuemme tekniikan tuontia lähinnä Tanskasta, Espanjasta ja Saksasta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti