Datalämpöä Helsinkiin

Helsinki pohtii paraikaa luopumista hiilivoimaloistaan ja korvaavia tapoja tuottaa puuttuva sähkö ja lämpö. Sähkön voinee tuottaa vaikkapa tuulivoimalla, mutta mistä lämpö? Jääkö kaukolämpöverkolle enää käyttöä? Asennetaanko jokaiseen taloon omat lämpöpumput ja kaupunki porataan täyteen maalämpöreikiä?

Haarukoin aiemmassa Helsinkiä koskevassa kirjoituksessani kaupunkimme energiatarpeen täyttämistä merituulivoimaloilla (Helsingin energiaremontti). Tiivistelmänä Helsingin sähköt saisi tuotettua kaupungin edessä muutamilla sadoilla merituulivoimaloilla.

Samaan aikaan Sonera on rakentamassa Helsinkiin datakeskusta eli palvelinhallia. Tuon datakeskuksen sähköteho on 30 MW ja huipputeho 100 MW ja tilaa tulee noin 15 000 neliömetriä (Helsingin sanomat:27.7.2015, Sonera). Palvelinkeskus on periaatteessa yksi suuri vastus: se kytketään suoraan Fingridin runkoverkkoon ja palvelimet käyttävät sähköä kellon ympäri. Keskimääräisellä 30 MW teholla palvelinkeskus käyttää noin 0,26 TWh sähköä vuodessa.

Suomi on vastikään rakennuttanut merikaapelin avulla uudet tietoliikenneyhteydet keskieurooppaan ja tämä on houkuttelemassa Suomeen datakeskuksia (Tekniikka ja talous 31.3.2015). Maailmassa on useita pinta-alaltaan noin 100 000 neliömetriä käsittäviä datakeskuksia (Worlds biggest datacenters). Nämä suuret keskukset ovat noin seitsemän kertaa Soneran uutta datakeskusta suurempia.

Kuten aiemmassa kirjoituksessani totesin, Helsingissä on suuria maanalaisia luolastoja käyttämättä eikä louhinta edes maksa kovin paljon (Helsingin energiaremontti). Salmisaaren hiilivoimaloiden varaston louhiminen maan alle maksoi vähemmän kuin tontista saadut tulot olivat. Salmisaaren maanalaisen hiilikasan tilalle mahtuisi noin 100 000 neliömetrin datakeskus.

Jos Helsinki rakentaisi yhden 100 000 neliömetrin datakeskuksen, se tuottaisi vajaat 2 TWh vuodessa hukkalämpöä. Tämän datakeskuksen hukkalämmön voisi hyödyntää kaukolämpönä. Lämpöpumppujen ja mahdollisen biopolttoaineilla hoidettavan tulistuksen yhdistelmänä loppuisivat Helsingin päästöt. Esimerkiksi saksalainen perheyhtiö Hetzner on jo ilmoittanut rakentavansa 150 000 neliön datakeskuksen pääkaupunkiseudulle (Rakennuslehti ja Helsingin Sanomat 10.12.2015)

Datakeskuksen liiketoimintamalli on melko yksinkertainen. Tilan täytyy olla turvallinen, tietoliikenneyhteyksien tulee olla mahdollisimman hyvät ja energian täytyy olla mahdollisimman halpaa. Tällaista Helsingissä sijaitsevaa jättimäistä datakeskusta energiataloudellisempaa on mahdotonta kuvitella. Tietoliikenneyhteydet ovat olemassa ja tila on helppo rakentaa.

Tilaa datakeskuksesta voisi myydä merikontin kokoisina yksikköinä. Alati kasvavaa laskentakapasiteettia saattaisi siirtyä Euroopasta Suomeen. Merituulisähköllä toimivat palvelinkeskukset, hukkalämpö kaukoverkkoon biopolttoaineilla tulistettuna. Sellaista yhdistelmää ei ole mikään kaupunki vielä tainnut toteuttaa.

Helsingistä tulisi kerralla edelläkävijä.

Kommentit

  1. Ihan hauska kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta sinällään. Otan ensin pienen korjauksen pariin asiaan, eli tosiaan suunniteltu lopputeho on 30 MW. Teoreettinen teho tulee tilalaskennan mukaan eikä siis näin ollen ole huipputeho. Käytännössä salia ajetaan valmistuessaan varmaan n. 20 - 25 MW teholla jos se kalustetaisiin täyteen. Tuo on se teho joka sitten muuttuu lämmöksi ja voitaisiin kierrättää.
    Toinen pikku nyanssi on tuo merikaapeli, eli sen rakentaminen on juuri aloitettu ja se on valmis noin vuoden päästä jos aikatauluissa pysytään.
    Mitä taas sähköön tulee, niin konesalien osalta siihen on kaksi kriteeriä. Sitä on riittävästi ja sen käyttöaste on maksimaalisen korkea verkon puolelta.

    Mutta niin, lämmön talteenotto on ehdottomasti loistava asia ja Suomi on itseasiassa kirjoittamassa siitä standardia. Jos se saadaan vahvistetuksi joskus parin vuoden sisällä niin silloin olisi olemassa yksikkö jolla tuota talteenottoa kuvattaisiin ja sitä kautta tällaiset datakeskukset saisivat mahdollisesti etuuksia. Tuossa toiminnassa kun on kriittistä ettei prosessi keskeydy edes sekunniksi niin järjestelmien pitää olla kahdennettuja. Tämä tarkoittaa myös sitä että lämmön talteenotto ei saa aiheuttaa minkäänlaista uhkaa prosessille.

    Vähän hajanaista ajatuksenvirtaa, mutta hyvä että näistä asioista puhutaan!

    Sid

    VastaaPoista

Lähetä kommentti