Toimittaja Terhi Toivonen on kirjoittanut hyvän tekstin muuttoliikkeistä pohtii onko Nurmijärvi-ilmiö syttymässä uudelleen vai kaupungistuminen kiihtymässä (ks). Kaupungit ovat Suomessa kasvaneet finanssikriisin jälkeen nopeammin kuin kehyskunnat (ks), mutta mikä ajaa kaupunkien kasvua ja mitä tapahtuu nousukaudella?
Alueiden väestönlisäys on jaettu perinteisesti kolmeen osatekijään. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kuntien välinen nettomuutto on tarkoittanut pääosin kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliikkeistä Suomen sisällä (myös kaupungistuminen viittaa tähän ilmiöön). Lisäksi on puhuttu maahanmuutosta, joka on tarkoittanut ulkomailta suomalaisiin kuntiin muuttavien määrää. Vastaavalla tavalla jutussa mainittu tutkija jaottelee väestönkasvun:
Tästä kuvasta voisi saada sen käsityksen, että Helsingin, Espoon ja Vantaan viime vuosien väestönlisäys johtuu kasvaneesta muuttoliikkestä kuntien välillä - eli perinteisestä kaupungistumisesta.
Tässä kuitenkin käsitteet sekaantuvat, koska perinteisesti muuttoliikettä on tilastoitu Suomen sisällä sillä oletuksella, että muuttajat puhuvat kotimaisia kieliä. Tilastokeskus ei edes tilastoi Suomen sisällä muuttavia vieraskielisiä (ks), (ks), (ks). Kuitenkin esimerkiksi suurien turvapaikka-aaltojen mukana maahan saapuneet ihmiset muuttavat nyt maan sisällä, ja tämä tilaistoituu perinteiseen kuntien väliseen nettomuuttoon, vaikka kyse on erilaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingin väestönlisäyksestä noin kolmasosa on Suomen sisällä Helsinkiin muuttaneita vieraskielisiä (ks).
Mikä ajaa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua? Suurin yhteinen tekijä on vieraskielisten kasvava määrä (aluesarjat)
Tavallaan kysymys Nurmijärvi-ilmiöstä on siis hieman epärelevantti. Suomenkielinen väestö ei kovin paljon lisäänny ja saattaa jatkossa jopa kääntyä laskuun. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua ei aja suoraan maan sisäinen kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliike (kaupungistuminen) tai suoraan ulkomailta näihin kaupunkeihin kohdistuva maahanmuutto, vaikka kumpikin ovat tunnistettavia tekijöitä.
Selvin tekijä Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvussa on vieraskielisten kasvava osuus. Vieraskielisten osuus kasvaa sekä kaupungeissa lisääntymällä, että Suomen sisäisenä muuttoaaltona ja myös perinteisenä suorana maahanmuuttona.
Yhteenlaskettuna vieraskielisiä on yli 170 000 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tällä vuosituhannella vieraskielisten määrä on kasvanut lähes 130 000 henkilöllä ja suomenkielisten määrä on kasvanut samassa ajassa noin 65 000 henkilöllä. Eli kaksi kolmasosaa väestönkasvusta tällä vuosituhannella on vieraskielisiä.
Vieraskielisten joukko on hyvin heterogeeninen koostuen vahvasti eurooppalaisista työnperässä muuttavista kansallisuuksista. Tilastokeskus voisi päivittää muuttoliikkeiden tilastointia lisäämällä mukaan äidinkielen. Nykyisellään tuoreita ilmiöitä on datoista hieman hankala kaivaa.
On myös huomautettava että mikäli vanhoja termejä käytetään muuttuneista ilmiöistä, voivat myös tulevat ennusteet olla huteralla pohjalla.
Alueiden väestönlisäys on jaettu perinteisesti kolmeen osatekijään. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kuntien välinen nettomuutto on tarkoittanut pääosin kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliikkeistä Suomen sisällä (myös kaupungistuminen viittaa tähän ilmiöön). Lisäksi on puhuttu maahanmuutosta, joka on tarkoittanut ulkomailta suomalaisiin kuntiin muuttavien määrää. Vastaavalla tavalla jutussa mainittu tutkija jaottelee väestönkasvun:
Timo Aro (kalvot)
Tästä kuvasta voisi saada sen käsityksen, että Helsingin, Espoon ja Vantaan viime vuosien väestönlisäys johtuu kasvaneesta muuttoliikkestä kuntien välillä - eli perinteisestä kaupungistumisesta.
Tässä kuitenkin käsitteet sekaantuvat, koska perinteisesti muuttoliikettä on tilastoitu Suomen sisällä sillä oletuksella, että muuttajat puhuvat kotimaisia kieliä. Tilastokeskus ei edes tilastoi Suomen sisällä muuttavia vieraskielisiä (ks), (ks), (ks). Kuitenkin esimerkiksi suurien turvapaikka-aaltojen mukana maahan saapuneet ihmiset muuttavat nyt maan sisällä, ja tämä tilaistoituu perinteiseen kuntien väliseen nettomuuttoon, vaikka kyse on erilaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingin väestönlisäyksestä noin kolmasosa on Suomen sisällä Helsinkiin muuttaneita vieraskielisiä (ks).
Mikä ajaa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua? Suurin yhteinen tekijä on vieraskielisten kasvava määrä (aluesarjat)
Tavallaan kysymys Nurmijärvi-ilmiöstä on siis hieman epärelevantti. Suomenkielinen väestö ei kovin paljon lisäänny ja saattaa jatkossa jopa kääntyä laskuun. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua ei aja suoraan maan sisäinen kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliike (kaupungistuminen) tai suoraan ulkomailta näihin kaupunkeihin kohdistuva maahanmuutto, vaikka kumpikin ovat tunnistettavia tekijöitä.
Selvin tekijä Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvussa on vieraskielisten kasvava osuus. Vieraskielisten osuus kasvaa sekä kaupungeissa lisääntymällä, että Suomen sisäisenä muuttoaaltona ja myös perinteisenä suorana maahanmuuttona.
Yhteenlaskettuna vieraskielisiä on yli 170 000 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tällä vuosituhannella vieraskielisten määrä on kasvanut lähes 130 000 henkilöllä ja suomenkielisten määrä on kasvanut samassa ajassa noin 65 000 henkilöllä. Eli kaksi kolmasosaa väestönkasvusta tällä vuosituhannella on vieraskielisiä.
On myös huomautettava että mikäli vanhoja termejä käytetään muuttuneista ilmiöistä, voivat myös tulevat ennusteet olla huteralla pohjalla.
Kommentit
Lähetä kommentti