Helsingin säädeltyyn asuntotuotantoon liittyvän Hitas-järjestelmän jatkoa on pohdittu jälleen tänä syksynä (Aloite lakkauttamisesta, HS). Järjestelmää voi kritisoida monilla asiallisilla perusteilla mutta ilmassa on myös populistisia väitteitä ja tämä johtuu osin helppokäyttöisen tilastotiedon puutteesta.
Hitas-järjestelmässä ei myydä kaupungin omaisuutta alihintaan
Muutamat eturivin ekonomistit ovat esittäneet, että kaupunki myy omaisuuttaan alihintaan Hitas-järjestelmässä (IS, Akat.Tal.Blogi). Tämä on epätosi väite koska kaikki Hitas-yhtiöt on rakennettu vuokratontille eli kaupunki ei myy Hitas-järjestelmässä tyypillisesti mitään. Helsingin kaupunki nykyään vuokraa ylivoimaisesti suurimman osan tonteista myös vapaarahoitteiseen rakentamiseen ja julkiset tiedot löytyvät täältä:
Mitä tapahtuu jos Hitas-suoraviivaisesti lakkautetaan?
Otetaan esimerkiksi Jätkänsaaren asuinalue ja pohditaan mitä olisi tapahtunut mikäli Hitas-järjestelmä olisi ehditty lakkauttaa ennen rakentamista. Jätkänsaaressa omistusmuotojen jakauma näyttää Pekka Vuoren laatiman tilaston perusteella tältä ja yhteensä Hitas-kohteita on 34 kappaletta.
Jätkänsaari kuuluu Helsingin kalleimmalle vyöhykkeelle ja toisalta yleisesti Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet Helsinkiä nopeammin.
Helsingin seudulla kaavavarantoa on runsaasti tarjolla eli Helsingin kaupungin kasvua ei rajoita tällä hetkellä tonttien puute
Tilastoista huomioita:
Varaukset ja kommentit
Mielestäni Helsingin Kaupungin pitäisi tuottaa tilasto kaikista luovutetuista tonteista helppokäyttöisenä taulukkona. Nykyinen malli kahlata yksittäisiä päätöksiä ei edusta tätä päivää ja asiallisen helppokäyttöisen tilastotiedon puute jättää tilaa väärän tiedon leviämiselle jopa asiantuntijoiden joukossa. Terveiseni siis menevät Kaupunkiympäristön toimialan Maaomaisuuden kehittämisen yksikölle: laitetaanko tämä kuntoon alkavalla vuodella?
Myös tässä tekstissä mainittuun hallintamuotojen tilastoon liittyy epävarmuuksia.
Itse en ole koskaan omistanut Hitas-asuntoa. Hitas-järjestelmä on erikoinen tulonsiirtojärjestelmä ja siinä on ongelmansa. En yrittänyt tässä tekstissä laskea arviota onko Hitas kokonaisuudessaan Helsingin talouden kannalta kannattava järjestelmä.
Hitas-järjestelmässä ei myydä kaupungin omaisuutta alihintaan
Muutamat eturivin ekonomistit ovat esittäneet, että kaupunki myy omaisuuttaan alihintaan Hitas-järjestelmässä (IS, Akat.Tal.Blogi). Tämä on epätosi väite koska kaikki Hitas-yhtiöt on rakennettu vuokratontille eli kaupunki ei myy Hitas-järjestelmässä tyypillisesti mitään. Helsingin kaupunki nykyään vuokraa ylivoimaisesti suurimman osan tonteista myös vapaarahoitteiseen rakentamiseen ja julkiset tiedot löytyvät täältä:
- Asuntotonttien vuokrauspäätökset löytyvät täältä, Yritystonttien vuokrauspäätökset täältä ja tonttien myyntipäätökset täältä
Mitä tapahtuu jos Hitas-suoraviivaisesti lakkautetaan?
Otetaan esimerkiksi Jätkänsaaren asuinalue ja pohditaan mitä olisi tapahtunut mikäli Hitas-järjestelmä olisi ehditty lakkauttaa ennen rakentamista. Jätkänsaaressa omistusmuotojen jakauma näyttää Pekka Vuoren laatiman tilaston perusteella tältä ja yhteensä Hitas-kohteita on 34 kappaletta.
- Yleisesti Jätkänsaari on haluttu asuinalue hintatason perusteella
- Silti verrattaen harva (27%) asuu alueella omistusasunnossa ja keskustelun perusteella tähän sisältyy Hitas-kohteet
- Espoo ja Vantaa ovat kasvaneet viime vuosina Helsinkiä nopeammin
- Suuri osa alueista on Jätkänsaarta edullisempia
- Vuosittain Hitas-asuntoja on rakennettu yhteensä 300 - 700 kappaletta
Olennainen kysymys on olisivatko tuhannet näistä Jätkänsaaren Hitas-yhtiöstä asunnon ostaneista ostaneet vastaavan vapaarahoitteisen asunnon samasta paikasta? Oma veikkaukseni on, että osa ei olisi ostanut kalliimpaa asuntoa vaan he olisivat päätyneet jonnekin muualle asumaan.
Miksi näin? Koska yleisesti hintajoustossa halvempi hinta (Hitas) nostaa kysyntää suhteessa kalliimpaan (vapaarahoitteinen). Toki vapaarahoitteisetkin tulisivat rakennetuksi, mutta hieman hitaammin, koska kalliimpi hinta.
Miksi näin? Koska yleisesti hintajoustossa halvempi hinta (Hitas) nostaa kysyntää suhteessa kalliimpaan (vapaarahoitteinen). Toki vapaarahoitteisetkin tulisivat rakennetuksi, mutta hieman hitaammin, koska kalliimpi hinta.
Jos Helsinki suoraviivaisesti lakkauttaa Hitas-järjestelmän, pidän todennäköisenä että seuraavina vuosina Espoo ja Vantaa kasvavat hieman nykyistä nopeammin. Helsingin keskustan alueen korkea hintataso karkoittaisi osan Hitas-asuntoja ostaneista Espooseen tai Vantaalle. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri koska Hitas-asuntojen osuus ei ole kaikista asunnoista ei ole kovin suuri.
Varaukset ja kommentit
Mielestäni Helsingin Kaupungin pitäisi tuottaa tilasto kaikista luovutetuista tonteista helppokäyttöisenä taulukkona. Nykyinen malli kahlata yksittäisiä päätöksiä ei edusta tätä päivää ja asiallisen helppokäyttöisen tilastotiedon puute jättää tilaa väärän tiedon leviämiselle jopa asiantuntijoiden joukossa. Terveiseni siis menevät Kaupunkiympäristön toimialan Maaomaisuuden kehittämisen yksikölle: laitetaanko tämä kuntoon alkavalla vuodella?
Myös tässä tekstissä mainittuun hallintamuotojen tilastoon liittyy epävarmuuksia.
Itse en ole koskaan omistanut Hitas-asuntoa. Hitas-järjestelmä on erikoinen tulonsiirtojärjestelmä ja siinä on ongelmansa. En yrittänyt tässä tekstissä laskea arviota onko Hitas kokonaisuudessaan Helsingin talouden kannalta kannattava järjestelmä.
Kommentit
Lähetä kommentti