Asuntomarkkinat ovat Suomessa eriytyneet alueellisesti. Helsingin keskustassa hinnat ovat nousseet ja ero kasvaa entisestään samalla kun Suomessa monessa paikassa asunnot menettävät arvoaan. Tulisiko neliöhintaa käyttää kuvaamaan asuinalueen vetovoimaa asukkaan kannalta? Vai kuvaako vuokrahinta paremmin asuinalueiden arvostuseroja asukkaan kannalta silloin asiaan ei sekoitu sijoitustoiminta?
Vähemmän tunnettua on se, että vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat eivät ole eriytymässä vaan kehitys kulkee lähes käsi kädessä asuinalueiden välillä. Alueiden erot ovat pienempiä kuin neliöhinnoissa ja vuokrakehityksen korrelaatio on korkea.
Millä alueella kannattaa asua vuokralla ja millä ostaa asunto? Määritellään osto/vuokra suhdeluku eli O/V-indeksi, joka jakaa asunnon neliöhinnan alueen vuosivuokralla. Samantapaisia mittareita on käytetty asuntomarkkinoilla kansainvälisesti ja mittari on sukua osakemarkkinoiden P/E-luvulle.
Helsingin keskustassa O/V-indeksi on korkein eli myyntihinta vastaa lähes 30 vuoden vuokraa. Mitä matalampi O/V-indeksi, sitä lähempänä kyseisen alueen asuntojen myyntihinnat ovat suoria rakennuskustannuksia. Mitä korkeampi O/V-indeksi, sitä enemmän myyntihinnat kuvaavat sijoitustoimintaa ja odotusta nousevasta arvosta - jopa asuntokuplasta.
Myös Helsingin sanomat huomioi hiljattain, että sijoittajat uskovat keskustojen hintakehitykseen niin paljon, että ovat valmiita tinkimään vuokrista kalliilla alueilla. Ero hyppää silmille kun lasketaan 2015-2020 myyntihintojen ja vuokrakehityksen korrelaatio. Muualla Suomessa kuin PK-seudulla vuokrakehitys on täydellisesti eriytynyt asuntojen hinnoista. Vuokrat nousevat mutta hinnat polkevat paikallaan.
Tätä taustaa vasten on luonnollista että vuokralla asuminen yleistyy erityisesti kalliilla alueilla. Asuinaluueen haluttavuuden mittaamiseen keskimääräinen vuokrataso lienee järkevämpi kuin neliöhinta.
Korkojen vaikutuksesta aihepiiriin kannattaa lukea Essi Eerolan kirjoitus. Loppuun vielä kevennyksenä kaikkien tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen myyntihintojen kehityksen korrelaatio 2010-2020 välillä (84 x 84 matriisi)
Millä alueella kannattaa asua vuokralla ja millä ostaa asunto? Määritellään osto/vuokra suhdeluku eli O/V-indeksi, joka jakaa asunnon neliöhinnan alueen vuosivuokralla. Samantapaisia mittareita on käytetty asuntomarkkinoilla kansainvälisesti ja mittari on sukua osakemarkkinoiden P/E-luvulle.
Helsingin keskustassa O/V-indeksi on korkein eli myyntihinta vastaa lähes 30 vuoden vuokraa. Mitä matalampi O/V-indeksi, sitä lähempänä kyseisen alueen asuntojen myyntihinnat ovat suoria rakennuskustannuksia. Mitä korkeampi O/V-indeksi, sitä enemmän myyntihinnat kuvaavat sijoitustoimintaa ja odotusta nousevasta arvosta - jopa asuntokuplasta.
Myös Helsingin sanomat huomioi hiljattain, että sijoittajat uskovat keskustojen hintakehitykseen niin paljon, että ovat valmiita tinkimään vuokrista kalliilla alueilla. Ero hyppää silmille kun lasketaan 2015-2020 myyntihintojen ja vuokrakehityksen korrelaatio. Muualla Suomessa kuin PK-seudulla vuokrakehitys on täydellisesti eriytynyt asuntojen hinnoista. Vuokrat nousevat mutta hinnat polkevat paikallaan.
Tätä taustaa vasten on luonnollista että vuokralla asuminen yleistyy erityisesti kalliilla alueilla. Asuinaluueen haluttavuuden mittaamiseen keskimääräinen vuokrataso lienee järkevämpi kuin neliöhinta.
Korkojen vaikutuksesta aihepiiriin kannattaa lukea Essi Eerolan kirjoitus. Loppuun vielä kevennyksenä kaikkien tilastokeskuksen vapaarahoitteisten asuntojen myyntihintojen kehityksen korrelaatio 2010-2020 välillä (84 x 84 matriisi)
Kommentit
Lähetä kommentti