Compensate-säätiölle annettujen rahojen audit trail

Jos haluat sijoittaa tuhat euroa metsien suojeluun tai päästöjen kompensoitiin niin mihin rahasi menevät? Mikäli annat rahasi Pentti Linkolan perustamalle Luonnonperintösäätiölle niin tilanne on melko selvä: rahasi siirtyvät säätiön omistukseen ja he ostavat rahalla suomalaista metsää.

Mutta mitä tapahtuu jos annat rahasi Compensate-säätiölle? Säätiö ei peri hallinnointikuluja eikä osta metsää Suomesta tai Euroopasta vaan lähettää rahansa ulkomaille, esimerkiksi Zimbabwessa sijaitsevaan Kariba REDD+ projektiin.

Jos tässä pohdit "entä sitten" niin suosittelen lukemaan pohjalle vuoden tiedetoimittajaksikin valitun Jani Kaaron kirjoittaman artikkelin. Lyhyesti kehitysmaissa oikeusvaltion periaatteet ovat heikkoja, hallinto korruptioaltista, maanomistukseen liittyvät suhteet epäselviä ja metsien omistuksesta ei välttämättä ole mitään vastaavia käytäntöjä kuin Suomessa. Rahalle tietenkin löytyy paljon ottajia mutta isompi kysymys on mitä sitten tapahtuu. Kaaron tekstin lisäksi esimerkkinä Amazonin taloudelliset paineet vaarantavat mm ihmisoikeudet (HS):

• ”Kun yhdeltä puolelta löytyy aseita ja toiselta puolelta kiukkua, luodit löytävät tiensä ihmisten ruumiisiin.” (c) Professori Teivo Teivainen

Näistä syistä johtuen kannattaa varsin tarkkaan miettiä mihin rahansa lähettää. Minne rahasi siis menevät jos annat ne Compensaten kautta Zimbabween Kariba projektiin?

Yleisesti Zimbabwe on yksi maailman pahiten korruptoituneista maista ja heikossa tilassa Mugaben hallinnon jäljiltä. Toisaalta viime vuosina maan BKT on kasvanut melko nopeasti. Mitä tietoja Kariba REDD+ projektista löytyy verkosta?

• Compensaten sivulta löytyy linkki mainoslehteen jossa puhutaan koulujen rahoittamisesta ja monenlaisesta ei metsiin liittyvästä asiasta
• Mainoslehdestä on viittaus verkkosivulle jossa on dokumentteja projektin käynnistämisestä 2011 ja raportti vuodelta 2012. 
• Compensate-säätiö kertoi että tuoreemmat dokumentit löytyvät täältä
• Compensaten sivulla mainitaan että projektien luotettavuudesta vastaa Gold Standard Foundation. Heillä on tällainen yleisohje jonka mukaan (7.2) projektin raportointi suoritetaan joka vuosi.
• Compensate-säätiö kertoi että Kariba ei ole Gold Standard sertifioitu vaan VCS-CBB mukaisesti "kultatasolla" ja seuranta tehdään 2-3 vuoden välein.
• Googlella löytyy projektin suunnitelma vuodelta 2011 ja seurantaraportti 2014-2016 mutta rahojen käyttö on toisessa raportissa mitä ei löydy netistä
• Southpole organisaation sivulta löytyy tällainen raportti
• Ilmeisesti Kariba REDD+ projektin omistaa Green Carbon Africa, joka on enemmistöomistaja veroparatiisiin rekisteröidyssä Green Carbon Investments yhtiössä 
• Reutersin mukaan Kariba REDD+ projektin on ollut vaikea löytää rahoitusta ja se on istuttanut yhteensä 50 000 puuta (noin 5000 puuta vuodessa). Vertailuna Suomessa istutetaan 150 miljoonaa puuta vuodessa. Näitä numeroita ei suoraan voi tietenkään verrata toisiinsa.

Google haku tuottaa hieman huolestuttavampaa materiaalia Afrikan metsitysprojekteista ja Zimbabwen Kariba REDD+ projektista on kirjoitettu kappale kirjaan nimeltä Carbon Conflicts and Forest Landscapes in Africa. Zimbabwen Kariba-projektin omistavalla taholla on myös kytköksiä jonkinlaiseen kryptovaluuttaan joka vaikuttaa flopanneen.

Mihin sijoittaisin omat metsärahani? 

Tällä lyhyellä selvityksellä en löytänyt raportteja josta saisi selvää mihin Zimbabwen Kariba REDD+ projektiin lähetetyt rahat on käytetty. Se käy melko selväksi että rahoilla ei ostettu metsää eikä mittavasti istutettu puita. Mitä rahoille tapahtui esimerkiksi viime vuonna? Sen sijaan löytyy sen verran outoa tietoa, että itselleni selkeämpi kohde olisi vaikkapa Pentti Linkolan säätiö. Heillä on lista mihin rahat on käytetty ja metsät on selkeästi tuon säätiön omistuksessa Suomessa. 

On täysin mahdollista, että Kariba REDD+ projektista on asiallinen raportointi ja dokumentaatio olemassa. Saa lähettää vinkkejä mikäli sellaisen löydätte.

Finnwatch kerää paraikaa rahoitusta "Anekauppaa vai ilmastotekoja" teemalla.