Kommentoin tässä tekstissä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laskelmaa. Todellisuus voi helposti tulla 50% laskelmaa kalliimmaksi veronmaksajille - ja nyt puhutaan miljardeista.
TEM on lähettänyt tuulivoiman tukijärjestelmän muuttamista koskevan lakimuutosesityksen lausunnolle. Lisäksi liitteenä olevista laskelmista löytyy tarkemmat perustelut aiheesta: "HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta".
TEM kertoo, että nimellis- ja pätötehon erosta johtuen 6 TWh tuulisähkön sijasta olisi 2500 MVA kapasiteetilla toteutumassa 10% pienempi määrä eli 5,4 TWh vuosittain. Tästä voi laskea TEMin näkemyksen tuulivoiman kapasiteettikertoimesta Suomessa ja se on 24,7%.
Energiaviraston Satu-järjestelmästä Q1/2015 toteutunut kapasiteettikerroin on 34,2% laskettuna MVA nimellistehosta. Mitä tämä tarkoittaa kustannusten osalta?
TEM: "Tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettava tuotantotuki olisi vuonna 2020 arviolta 210 - 225 miljoonaa euroa, kun aiempi arvio on ollut lähes 300 miljoonaa euroa. Sähkön markkinahinnaksi vuonna 2020 on oletettu 36 €/MWh."
Tänä vuonna toteutunut kapasiteettikerroin on peräti 48% suurempi kuin TEMin arvio. Kesän vähätuulisuus tasoittaa kapasiteettikerrointa alemmas kuin mikä oli toteuma alkuvuonna.
Kun pohditaan vuonna 2020 toteutuvaa kapasiteettikerrointa, niin täytyy huomioida jatkuvasti kasvava turbiinikoko. Nyt kapasiteetista on rakennettu vasta 1/4 osa. Tulevissa suuremmissa turbiineissa loisteho on pienempi eli nimellisteho on lähempänä pätötehoa (esimerkiksi Porin Peittoossa ero 10%) kuin nyt Q1/2015 sähköä tuottaneissa voimaloissa. Tuulivoimalan roottorin pyyhkäisypinta-ala kasvaa säteen toiseen potenssiin. Esimerkiksi 50 metrin lavan pyyhkäisypinta-ala on vain puolet 70 metrin lavan vastaavasta. Kapasiteettikerroin on voimaloiden fyysisien mittasuhteiden ja kasvaneen turbiinikoon myötä pikemminkin kasvussa kuin laskussa.
TEM on tehnyt kustannuslaskelmassaan kolme optimistista oletusta: erittäin matala kapasiteettikerroin, melko korkea sähkön hinta ja lisänä oletus 10-15% alkuperäistä 2500 MVA kapasiteettia matalammasta kokonaiskapasiteetista. Saan eurot suunnilleen täsmäämään 24% kapasiteettikertoimella:
Omassa laskelmassani käytän optimistisessa skenaariossa samaa sähkön hintaa ja toteutunutta kapasiteettia (-15%) kuin TEM, mutta 30% kapasiteettikerrointa. Kustannusten kannalta pessimistisessä tapauksessa käytän kapasiteettikertoimena 36% lukemaa, sähkön hintana 30€/MWh ja 2500 MVA nimellistehoa. Oletan siis, että tuulivoimayhtiöt saavat toteutettua kaikki hankkeet. Lisäksi oletan, että tuettu tuulivoima ja uusi ydinvoimala laskevat sähkön hintaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä.
Oman optimistisen laskelmani vuosikulut ovat 265 miljoonaa euroa ja pessimistisen skenaarion 421 miljoonaa euroa eli ero TEMin haarukkaan on suuri. Mielestäni TEMin kapasiteettikerroin on vanhentunutta tietoa ja kustannusten kannalta epävarma oletus.
Sähkön hinnan ja kapasiteettikertoimen osalta varmaa tietoa ei toki ole. Valitsemalla sopivat arvot näet veronmaksajille koituvat kustannukset seuraavasta taulukosta:
TEM on lähettänyt tuulivoiman tukijärjestelmän muuttamista koskevan lakimuutosesityksen lausunnolle. Lisäksi liitteenä olevista laskelmista löytyy tarkemmat perustelut aiheesta: "HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta".
TEM kertoo, että nimellis- ja pätötehon erosta johtuen 6 TWh tuulisähkön sijasta olisi 2500 MVA kapasiteetilla toteutumassa 10% pienempi määrä eli 5,4 TWh vuosittain. Tästä voi laskea TEMin näkemyksen tuulivoiman kapasiteettikertoimesta Suomessa ja se on 24,7%.
Energiaviraston Satu-järjestelmästä Q1/2015 toteutunut kapasiteettikerroin on 34,2% laskettuna MVA nimellistehosta. Mitä tämä tarkoittaa kustannusten osalta?
TEM: "Tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettava tuotantotuki olisi vuonna 2020 arviolta 210 - 225 miljoonaa euroa, kun aiempi arvio on ollut lähes 300 miljoonaa euroa. Sähkön markkinahinnaksi vuonna 2020 on oletettu 36 €/MWh."
Tänä vuonna toteutunut kapasiteettikerroin on peräti 48% suurempi kuin TEMin arvio. Kesän vähätuulisuus tasoittaa kapasiteettikerrointa alemmas kuin mikä oli toteuma alkuvuonna.
Kun pohditaan vuonna 2020 toteutuvaa kapasiteettikerrointa, niin täytyy huomioida jatkuvasti kasvava turbiinikoko. Nyt kapasiteetista on rakennettu vasta 1/4 osa. Tulevissa suuremmissa turbiineissa loisteho on pienempi eli nimellisteho on lähempänä pätötehoa (esimerkiksi Porin Peittoossa ero 10%) kuin nyt Q1/2015 sähköä tuottaneissa voimaloissa. Tuulivoimalan roottorin pyyhkäisypinta-ala kasvaa säteen toiseen potenssiin. Esimerkiksi 50 metrin lavan pyyhkäisypinta-ala on vain puolet 70 metrin lavan vastaavasta. Kapasiteettikerroin on voimaloiden fyysisien mittasuhteiden ja kasvaneen turbiinikoon myötä pikemminkin kasvussa kuin laskussa.
TEM on tehnyt kustannuslaskelmassaan kolme optimistista oletusta: erittäin matala kapasiteettikerroin, melko korkea sähkön hinta ja lisänä oletus 10-15% alkuperäistä 2500 MVA kapasiteettia matalammasta kokonaiskapasiteetista. Saan eurot suunnilleen täsmäämään 24% kapasiteettikertoimella:
Tuulivoiman kustannusarviot 2020: TEM ja Tapsa
Omassa laskelmassani käytän optimistisessa skenaariossa samaa sähkön hintaa ja toteutunutta kapasiteettia (-15%) kuin TEM, mutta 30% kapasiteettikerrointa. Kustannusten kannalta pessimistisessä tapauksessa käytän kapasiteettikertoimena 36% lukemaa, sähkön hintana 30€/MWh ja 2500 MVA nimellistehoa. Oletan siis, että tuulivoimayhtiöt saavat toteutettua kaikki hankkeet. Lisäksi oletan, että tuettu tuulivoima ja uusi ydinvoimala laskevat sähkön hintaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä.
Oman optimistisen laskelmani vuosikulut ovat 265 miljoonaa euroa ja pessimistisen skenaarion 421 miljoonaa euroa eli ero TEMin haarukkaan on suuri. Mielestäni TEMin kapasiteettikerroin on vanhentunutta tietoa ja kustannusten kannalta epävarma oletus.
Sähkön hinnan ja kapasiteettikertoimen osalta varmaa tietoa ei toki ole. Valitsemalla sopivat arvot näet veronmaksajille koituvat kustannukset seuraavasta taulukosta:
Syöttötariffin kustannukset sähkön hinnan ja kapasiteettikertoimen suhteen
Kommentit
Lähetä kommentti