Johtaminen 2020-luvulla

Olen pohtinut mitä on johtaminen ja mitä se ei ole. Käyn läpi muutamia minua puhutellutta ajatusta. Lopuksi kerron miten asian itse näen.

Risto Siilasmaa kertoi hyvistä kokemuksistaan kun hän vapautti johtoryhmän työskentelyn mekaanisesta läpikäynnistä keskusteluun, ajatteluun ja yhteisen tilannekuvan ylläpitoon. Risto kertoi kuinka riittävän keskustelun ja tiedonjaon jälkeen päätökset syntyivät pakottamatta. Ne myös tulivat toteutetuksi aiempaa vaivattomammin.

Näen tässä tärkeänä asiana ajan käyttämisen yhteisen tilannekuvan luomiseen ja ylläpitoon. Keskustelua kannattaa käydä niin pitkään, että siitä ollaan yhtä mieltä. Risto puhui yhteisestä tiedonjaosta ja siitä, että saman tiedon nähtyään lopputulos on ilmeinen.

Kjell Nordström käsitteli avoimen tietoverkon aiheuttamaa tilannetta ajattelussaan aiemmin. Mihin liiketoiminta menee kun kaikki tieto on avoimesti saatavilla? Kovatasoisen tiedon lähteitä ovat olleet kuuluisat yliopistot. Nyt avoin verkko on noussut rinnalle ja joskus ohi. Julkaistut tutkimukset saattavat laahata perässä. Avointa tietoa ei enää tavallaan voi kahlita.

Nordström pohti viime syksynä mitä jää jäljelle kaiken avoimen inhimillisen voiman kilpaillessa keskenään? Hän sanoi, että jää kaikki se, mitä ei voi digitalisoida. Ollaan inhimillisen vuorovaikutuksen parissa. Mitä oppipoika voi oppimestarilta vuorovaikutuksessa oppia. Mitä ylipäätään ihmiset voivat oppia toisiltaan.

Jokainen on jossain asiassa oppipoika.

Matti Alahuhdan johtamisen kirjasta jäi mieleen erityisesti kolme asiaa. Ensimmäinen on suuren organisaation muutoksen johtaminen yksinkertaisen viestin kautta. Matin mukaan kannattaa työstää ja miettiä viestiä kunnes se on yksinkertainen ja selvä. Mitään monimutkaista ei kannata laittaa jakoon sillä ihmiset kulkevat eri suuntiin ja organisaatio kärsii monella tapaa.

Matin toinen teesi on ihmisen kohtaaminen ihmisenä. Ei ole alaisia tai resursseja vaan on kollegoita. Jatkan omasta takaa, että hyvässä organisaatiossa on hyvä olla. Mikäli ilmenee politikointia, pahaa puhumista tai selkäänpuukottamista, on organisaatiossa jotakin vikana. Matin mukaan johdon täytyy tarvittaessa puhdistaa ilma.

Hyvässä organisaatiossa on hyvä olla. Mikäli kunnianhimon taso on korkea, se ei saa tapahtua inhimillisen hyvinvoinnin kustannuksella. Jos hyvinvointi kärsii niin johtamisen avulla on otettava toiminnalle uusi muoto.

Vielä muutama sana mitä johtaminen ei ole. Johtaminen ei ole sähköposteja tai palavereja. Johtaminen ei ole prosesseja, projekteja, videoterveisiä, muotoja, titteleitä tai urapolkuja. Nämä voivat olla keinoja jos ajatus kirkas.

Lopulta kuitenkin kaikki palautuu siihen ihmiseen joka organisaatiossa on töissä. Mitä hänelle kuuluu, tuntuuko ja näkyykö ympärillä oleva arvokehys käytännössä? Onko toisten ihmisten kohtaaminen inhimillistä ja arvostavaa? Tavoitellaanko yhdessä kunnianhimoista päämäärää yhteen hiileen puhaltaen? Onko jokaisella oikeudenmukaisen kohtelun kokemus ja mahdollisuus kehittyä haluamansa suuntaan?


Jos nämä toteutuvat ja ihmisten on hyvä olla, niin todellinen johtaminen on juuri sitä mitä ei voi digitalisoida. Se on sitä mikä syntyy ihmisten terveessä kanssakäymisessä ja hyvähenkisessä ponnistelussa valittuun suuntaan. Johtamisen ei tarvitse ottaa turhia muotoja kunhan se vastaa ihmisen kysymyksiin ja saa hänet ponnistelemaan yhteisen päämäärän eteen ilman pelkoa.

Kommentit