J.R.R. Tolkienin sadunomaista Hobitti-kirjaa seurasi massiivisen eeppinen Taru sormusten herrasta. Jokin samantapainen kehitys minulla tuli mieleen Rauli Partasen ja Janne Korhosen kirjojen Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen välillä. Erityisesti ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvien tulisi lukea nämä
kirjat.
Musta hevonen perkaa ilmastonmuutoksen mittakaavaa sekä mahdollisia ratkaisuja. Kirjoittajat osaavat hienosti suhteuttaa monitahoisia asioita ihmisen ymmärrettävään muotoon ja mittakaavoihin. Kirjan pääasiallinen argumentti on, että ilman ydinvoimaa hiilidioksidipäästöjen laskeminen tavoitteiden mukaiseksi on erittäin vaikeaa ellei täysin mahdotonta.
Kirjassa on myös käyty läpi monia samoja kysymyksiä joita olen käsitellyt tässä blogissa mutta huomattavasti kattavammin.
Muutamia muita arvioita kirjasta (Talouselämä, Kirjavuori).
Mielestäni Musta hevonen on ydinvoiman osalta energiapoliittisen keskustelun uusi mittatikku Suomessa.
Musta hevonen perkaa ilmastonmuutoksen mittakaavaa sekä mahdollisia ratkaisuja. Kirjoittajat osaavat hienosti suhteuttaa monitahoisia asioita ihmisen ymmärrettävään muotoon ja mittakaavoihin. Kirjan pääasiallinen argumentti on, että ilman ydinvoimaa hiilidioksidipäästöjen laskeminen tavoitteiden mukaiseksi on erittäin vaikeaa ellei täysin mahdotonta.
Kirjassa on myös käyty läpi monia samoja kysymyksiä joita olen käsitellyt tässä blogissa mutta huomattavasti kattavammin.
Muutamia muita arvioita kirjasta (Talouselämä, Kirjavuori).
Mielestäni Musta hevonen on ydinvoiman osalta energiapoliittisen keskustelun uusi mittatikku Suomessa.
Kommentit
Lähetä kommentti