Joukkoliikenteen palvelutasolupaus

Silmiin sattui kiinnostava pohdiskelu tavoitellaanko joukkoliikenteellä tasa-arvoista palvelutasoa laajalle alueelle vai korkeaa palveluastetta valituille alueille.

Tekstin esimerkki on turhan kärjistetty ja siksi teennäinen, koska bussilinjat muodostavat usein puumaisen rakenteen. Tässä puussa oksat ovat alueita joista pääosa matkustajista kerätään ja sen jälkeen ajetaan täydempänä keskustaan. Puussa pääväylille syntyy runkolinjoja, jotka muodostuvat useista eri oksista yhtyvistä linjoista. Esimerkkeinä vaikkapa Helsingin kaikki suuret kadut, joita pitkin pääsee keskustaa kohti eri bussilinjoilla.

Olen miettinyt samaa palvelutasolupausten suunnasta: tulisiko julkisen liikenteen taata tietty palvelutaso esimerkiksi asuinvyöhykkeittäin. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen palvelutaso on varsin hajanainen (linkki). Olisiko tämän kartan syytä olla väritykseltään tasaisempi?


Polkupyörällä ja henkilöautolla palvelutaso on paljon tasaisempi, eli yhtä rajusti vaihtelevia eroja asuinalueiden välillä ei ole.


Nousee mieleen liittyykö tämä aihe hiljattain alkaneen länsimetron liikennöintiin. Mielestäni tavallaan liittyy ja tavallaan ei: Espoon joukkoliikenteen palvelutaso oli itse asiassa ennen metron avaamista parempi kuin Helsingin metron varrella. Tämä näkyy kartassa heikompana palvelutasona Helsingissä metron varrella kuin Espoossa tulevan länsimetron alueella.



Pääkaupunkiseudulla bussiverkolla saattaa siis toteutua sekä runkolinjasto että alueellisesti laajempi palvelutaso. Tämä ei tarkoita, että metro olisi huono vaihtoehto mutta todennäköisesti kun tässä tekstissä piirretyt kartat päivitetään länsimetron jälkeiseen aikaan, niin palvelutaso Espoossa on monessa paikassa heikentynyt. Tavallaan länsimetro siis karsi puusta oksat ja jäljelle jäi runko.

Kommentit