Miten Suomen koronaepidemia kehittyy alkavana vuonna? Katsoin läpi THL viralliset tuoreimmat mallinnukset, webinaarin ja Matlab-lähdekoodit koronaepidemian kehittymisestä Suomessa. Esitän tässä kirjoituksessa kolme huomiota miksi THL:n mallit eivät tuota päättäjälle kovinkaan hyödyllistä tietoa
Kaikki THL:n mallit päätyvät kaikki ennakoimaan Suomeen tuhansia päivittäisiä tartuntoja, jopa 40 000 päivittäistä tartuntaa. Mallinnus on rakenteeltaan samanlainen kuin keväällä käytetty ennustemalli, jonka mukaan heinäkuussa Suomessa olisi pitänyt olla miljoonia koronavirustartuntoja.
- THL Webinaari: "Kesään mennessä puolet kansasta olisi kohdannut tartunnan" (miljoonia tartuntoja)
- "Tässä skenaariossa uusia tartuntoja tulee 10 000 päivässä, edellisessä oli 5000"
Lyhyesti sanottuna näissä skenaarioissa ei ole realismia seuraavista syistä:
- Lyhyellä tähtäimellä marraskuussa tehtyjä päätöksiä ei ole mallinnettu
- Hengitystieinfektioiden kausiluonteisuutta ei ole huomioitu
- Rokotteen vaikutusta ei ole mallinnettu
#1: Päätöksiä ei ole mallinnettu: tulokset lyhyellä tähtäimellä pielessä
Mallit ennustavat jo joulukuun pieleen, koska marraskuussa tehtyjä päätöksiä ei ole mallinnettu. Tämä ei ole laskentamallin rakenteellinen puute, koska tarttuvuusluvun voi syöttää mallissa tulevaisuuteen. Ongelma on siinä, että realistista skenaariota ei ole tehty.
THL on päätynyt siihen, että tartunnat ovat kasvaneet kesästä lähtien eksponentiaalisesti ja tällainen kasvu jatkuu.
Tämä ei ole tilanne vaan todellisuudessa tarttuvuusluku kääntyi Suomessa alle ykkösen tasolle noin 19.11.2020 ja on pysynyt laskussa sen jälkeen. Päätösten vaikutuksen voi johtaa saatavilla olevasta datasta mutta THL mallissa tällaista ei ole tehty.
#2: Hengitystieinfektioiden kausiluonteisuutta ei ole huomioitu: koko vuoden arviot epäuskottavia
Katsoin läpi THL:n Matlabilla tehdyt lähdekoodit. Yksi mallin rakenteellinen ongelma on, että se ei pyri huomioimaan hengitystieinfektioiden kausiluonteisuutta.
THL:n matemaatikko kyllä pohtii webinaarissa miksi kesällä 2020 tarttuvuusluku putosi vaikka sosiaaliset kontaktit lisääntyivät. THL:n mallin mukaan näin ei pitäisi käydä, koska malli perustuu sosiaalisiin kontakteihin.
Suomessa hengitystieinfektiot katoavat joka vuosi touko-kesäkuussa ja palaavat loka-marraskuussa. Näin kävi myös koronan osalta. Mikäli haluaa ennustaa koronaepidemiaa kesäkaudella, on ilmankosteuden vaikutus tarttuvuuslukuun otettava huomioon.
#3: Rokotteen vaikutusta ei ole mallinnettu
Rokotukset alkoivat Suomessa tänään mutta rokotteiden vaikutusta ei ole mukana THL:n mallissa. Tämä tekee mallin tuloksista epäluotettavia ensi kevättä ajatellen.
Aihetta koskeva Twitter-ketju.
Kommentit
Lähetä kommentti