Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2015.

Miksi Venäjä tukisi uusiutuvaa energiaa?

Tänään uutisoitiin uudesta Lappeenranan teknisen yliopiston tutkimuksesta liittyen Venäjän uusiutuvan energian mahdollisuuksiin (LUT: Venäjä uusiutuvan energian kilpailukykyisimpiä alueita tulevaisuudessa, Talouselämä 30.12.2015) 

Samojen tutkijoiden aiempia kalvosarjoja ei tietojeni mukaan ole julkaistu vertaisarvioinnin kautta, vaan jostain syystä näitä pohdintoja toimitetaan suoraan julkisuuteen. Edellisistä vastaavista laskelmista Suomen osalta löytyy arviointia esimerkiksi täältä (PassiiviIdentiteetti: Energiaskenaarioita Lappeenrannasta…miljardeja sinne miljardeja tänne). Aalto-yliopiston tuoreissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on päädytty aivan erilaisiin tuloksiin tuulivoimatuotannon kustannustehokkaasta määrästä Suomessa [Zakeri, 2015].


Ote uutisoinnista:
"Tutkimuksen mukaan sataprosenttisesti uusiutuva energiajärjestelmä Venäjän alueella on 50 prosenttia edullisempi kuin uusimpaan eurooppalaiseen ydinvoimaa --"
Vertailukohdat tuntuvat tarkoitushakuiselta. …
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suuri aurinkovoimala Tanskaan

Tanskan Lerchenborgiin vihitään käyttöön pohjoismaiden suurin aurinkovoimala (Wirsol.com). Laitoksen pinta-ala on noin 80 hehtaaria ja se koostuu noin neljännesmiljoonasta aurinkopaneelista. Vuosituotoksi on arvioitu 61 GWh eli noin 0,75 GWh hehtaaria kohden vuodessa (CSR.dk). Nimellisteho on noin 58 MW (Scheltter).

Tämän aurinkovoimalan kapasiteettikerroin on noin 12% (Laskutoimitus).

Vertailun vuoksi Suomen sähkönkulutus on noin 84 000 GWh vuodessa joten laitos tuottaisi noin 0,07% Suomen sähköntarpeesta (Laskutoimitus). Paljonko pinta-alaa Suomen sähköntuotanto tällä samalla kapasiteettikertoimella vaatisi?

Vastaus: noin 112 000 hehtaaria (Laskutoimitus). Vastaavasti lähivuosina valmistuvan Olkiluoto 3 ydinreaktorin sähkömäärän tuottaminen vaatisi 17 333 hehtaaria (Laskutoimitus).

Helsingin pinta-ala on noin 71 548 hehtaaria (Wikipedia:Helsinki).

1 kommentti
Lue lisää

Ihminen on lämpövoimakone

Kuva
Oletko koskaan miettinyt syömäsi ruoka-annoksen kalorimäärää tai seurannut painosi kehitystä? Paljonko syömäsi ruoka sisältää energiaa verrattuna muuhun energiakäyttöösi?

Kuva: Ihmisen syömä energiamäärä suhteutettuna  eri energialähteiksi (Laskelma: Excel-taulukko)
Kuvassa on esitetty ihmisen syömän energian määrä eri energialähteisiin suhteutettuna. Ihminen syö yhdessä vuorokaudessa noin 3 kWh ja vuodessa hieman yli 1 MWh energiaa.

Ihminen on eräänlainen lämpövoimakone [Wikipedia:Lämpövoimakone]. Esimerkki lämpövoimakoneesta on auton moottori. Moottoriin syötetään polttoainetta ja siitä noin kolmasosa muuttuu työntövoimaksi ja kaksi kolmasosaa menee hukkalämpönä harakoille. Ihmisen vuodessa syömä energiamäärä vastaa samaa mitä dieselillä toimiva auto kuluttaa kun ajetaan noin 2000 kilometria.

Jos ihminen kuluttaa energiaa kiipeämällä maailman korkeimmalle vuorelle, hän kasvattaa potentiaalienergiaansa noin 1,8 kWh. Jos ihminen pudotettaisiin vuorelta turbiinin läpi, saataisiin ta…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Matti Alahuhta - Johtajuus

Sain lahjaksi Matti Alahuhdan kirjan Johtajuus - Kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo) ja tässä muutamia ajatuksiani Matin kirjasta.

Kirjan yleinen ote on varsin humaani. Alahuhdan ajattelussa korostuvat ihmisten kuunteleminen ja motivointi yhdistettynä selkeään viestintään. Samalla piirtyy kuva mitä suurempia asioita tavoitellaan, sitä yksinkertaisempi ja kirkkaampi tulee ajatuksen olla. Yksinkertainen ja selkeä viesti menee perille henkilöstöön. Kun kaupallisen yrityksen johtoajatus on lisäksi puettu tarinan muotoon, se motivoi ja puhutteleen ihmisiä.

Alahuhta antaa nuoremmille johtajille myös tukun käytännönläheisiä ohjeita. Näistä esimerkkeinä: se mitä teet, tee hyvin sekä päätöksenteon maksiminopeus ei ole optiminopeus. Henkilöstön kehittämisessä kirja korostaa vastuun antamisen olevan yksi parhaita keinoja kasvattaa ihmistä. Toisaalta arvojärjestyksenä kirjassa johtajalle annetaan neuvoksi ensin huomioida henkilöstö, sitten vasta asiakkaat ja näiden seurauksena tulee jos on…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Greenpeacen 0.02 euron päiväliksa

Kuva
Aiemmin kirjoitin siitä miten Tesla Powerwall akku voi säilöä saman verran energiaa kun on kätketty litraan dieseliä (Viherhype). Ajattelin tuolloin, että tuon akun aikaansaama mediamylly on lyömätön ennätys energiapoliittisessa huuhaassa. Olin väärässä; Greenpeace suosittelee sähkön polkemista pokupyörällä.

Greenpeace suosittelee sähkön polkemista pyörällä (Twitter) (Linkki)
Paljonko sähköä voi ihminen polkemalla tuottaa?

Otetaan vertailukohteeksi tavallinen sähköpolkupyörä (Motiva: Sähköpolkupyörä). Jos poljet sata kilometria päivässä, Motivan mukaan tuotat noin 0.5 - 1 kWh sähköä. Sadan kilometrin polkeminen päivässä ei tavalliselle tallaajalle ole ihan helppo rasti. Sopivasti taukoja pitämällä voisi olettaa, että tavallinen ihminen suoriutuu urakasta tavallisen työpäivän aikana (7,5 tuntia).

Jos myyt tämän tuottamasi sähkön pörssiin, sen arvo on tällä hetkellä noin 30 €/MWh eli 0,03 €/kWh (Nordpool). Yhden työpäivän aikana tuottamasi sähkön arvo myytynä pörssiin on 0,015 - 0,03 €…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Toistuuko 1980-luku

Kuva
Tuulivoimatilastoissa hehkutetaan tuulivoiman ripeää kasvua (Kuva 1). Tilastoissa yksikkönä käytetään turbiinien nimellistehoa ja asennettujen turbiinien kappalemääriä ei useinkaan mainita. Vuonna 2012 maailmaan oli asennettu noin 225 000 tuuliturbiinia (Care2 6.11.2013) ja vuonna 2014 määrä oli 268 000 (GWEC) joten keskimääräisen tuulivoimalan koko oli vuonna 2014 noin 1,4 MW. Tuulivoimaloiden koko on ollut kasvussa viime vuosina (Kohti 10 - 20 MW turbiineja) joten asennettujen voimaloiden kappalemäärä ei ole kasvanut lainkaan samalla vauhdilla kuin voimaloiden yhteenlaskettu teho.

Kuva 1: Global cumulative installed wind capacity (GWEC)
Suuria tuulivoimaloita on valmistettu pitkään. Esimerkiksi ensimmäinen lähes nykyistä teholuokkaa oleva 1,25 MW laitos rakennettiin vuonna 1941 (Smith-Putnam turbine). Lisää tuulivoiman pitkästä historiasta esimerkiksi kirjassa Powering the dream (Amazon). Öljykriisin jälkimainingeissa tuulivoimatekniikka sai uuden vaihteen ja vuonna 1985 pelkästään …
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tuulitrollit

Kuva
Sosiaalisessa mediassa ja kuntien tiedoitustilaisuuksissa liikkuu tuulivoimatrolleja (Trolli).

Tuulivoimatrollit ovat usein nimenneet itse itsensä asiantuntijoiksi. Tässä viime viikoilta muutamia esimerkkejä tuulitrollien höperöistä näkemyksistä aiheeseen liittyen:
"Suomen sähköverkkoon mahtuu helposti 30 000 tuulivoimalaa"Tämän väitteen vakavissaan monta kertaa toistanut trolli kertoi olevansa ympäristöjärjestön aktiivi. Mainittu 30 000 tuulivoimalaa tarkoittaisi esimerkiksi Tuuliwatti Oy:n suunnitelmien (Simo Leipiö) mukaan 90 000 - 240 000 MW huipputehoa. Tällä hetkellä Suomen sähkönkäytössä huippukulutus on noin 15 000 MW. Hintaa 240 000 MW:lle kertyisi reilut 300 miljardia euroa. Suomen hallitus on pohtinut 0,6 miljardin säästämisestä koulutuksesta. Sijoitetaanko satoja kertoja enemmän tuuleen?"Suomeen rakennettu tuulivoima on laskenut sähkön hintaa 30 €/MWh"Suomen sähköverkossa on nyt muutama prosentti tuulisähköä (Fingrid). Tuotannon ja sähkön hinnan aikasar…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Litium-ioni vai vesiakut

Clean Technica uutisoi Yhdysvaltojen kasvaneesta akkukapasiteetista sähkön varastona: "US Energy Storage Surpasses 100 MW In Q3" (Clean Technica 4.12.2015). Akkuteknologian kehityksestä ja erityisesti litiumioniakuista sähkövarastoina on puhuttu paljon. Voisiko esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettua sähköä tallentaa laajemmin akkuihin? Paljonko nyt asennetut akut yhteensä pystyvät varastoimaan sähköä (Wikipedia:Litiumioniakku)?

Tekstissä sanotaan: "As a result, the cumulative total for energy storage deployment in the US during 2015 has reached 108 MW, equating to 94 megawatt-hours" - eli mainitut akut yhteensä pystyvät varastoimaan 94 MWh sähköä (Clean Technica 4.12.2015).

Mihin tätä yhteenlaskettua 94 MWh kapasiteettia pitäisi suhteuttaa?

Sitä voi suhteuttaa esimerkiksi pohjoismaissa vesivoimaloiden altaissa nyt varastoituun energiaan. Tällä hetkellä pohjoismaiden vesiakuista löytyy noin 100 000 000 MWh sähköenergiaa varastoituna (Nordpool: R…
1 kommentti
Lue lisää

Baabelin tukitorni

Kuva
Suomen Hallitus pohtii uuden huoltovarmuusreservin luomista sähkömarkkinoille [Helsingin Sanomat 4.12.2015, Fortum 27.11.2015, Fortum 18.6.2015, Maaseudun tulevaisuus 27.11.2015].  Aiemmin asiaa on selvittänyt myös VTT [VTT 2012, VTT 2014].



Huoltovarmuusreservi on yksikertaisuudessaan sama kuin laitat vanhan puvun pukupussiin ja naftaliiniin. Reserviin säilöttyjä voimaloita ei aktiivisesti käytettäisi, mutta niiden omistajalle maksettaisiin korvausta.

Nykytilanteessa minkään uuden kapasiteetin rakentaminen ei kannata markkinaehtoisesti (Tuulen viemää 2.0) ja säätökykyistä kapasiteettia poistuu markkinoilta ennakoitua nopeammin. Huoltovarmuusreservi on vaihtoehto voimalaitosten purkamiselle.

Nyt keskustelussa on ollut 1400 MW huoltovarmuusreservi ja siitä maksettaisiin kymmenen vuoden aikana tukia voimalaitosten omistajille noin 300 miljoonaa euroa [Maaseudun tulevaisuus 27.11.2015].

Raamatussa Baabelin torni on eräänlainen symboli sekä taivaan tavoittelusta, että siinä epäonnistumise…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onko tuulivoima turvallista

Kuva
Tuulivoiman turvallisuus on herättänyt keskustelua viimeaikaisten onnettomuuksien myötä. Tanskassa 13-vuotias tuulivoimala romahti mereen, Suomessa tuliterästä voimalasta irtosi lapa, Ruotsissa purettiin 14-vuotias tuulivoima-alue ja Suomessa villiintyi 15-vuotias tuulivoimala viime vuonna (Tanskassa tuulivoimaonnettomuus, Tuulivoimaloiden onnettomuuksia, Mäkikankaalla tuulivoimalasta katkesi lapa).

Tuulivoimaa markkinoivat kuitenkin väittävät, että tuulivoima on turvallista. Pitääkö tämä väite paikkansa?

Laadin yksinkertaisen laskelman viiden vuoden keskiarvona tuotetuista sähkömääristä ja maailmalla tilastoiduista
tuulivoimaonnettomuuksista [Laskelma:Tuulivoimaonnettomuudet]. Kuvassa 1 on esitetty nykytilanne onnettomuuksien osalta sekä kolme skenaariota:
Tuulivoimaa nykyinen määrä - onnettomuuksien nykytilanne vuosittainPaljonko onnettomuuksia tapahtuisi jos tuulivoimalla tuotetaan vesisähkön verran sähköäPaljonko onnettomuuksia tapahtuisi jos tuulivoimalla tuotetaan kaikki sähköPa…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomi on kaunis maa

Kuva
Suomi on kaunis maa. Poimin tähän kolmen erilaisin uusin tavoin luontoamme ilmaisevan taiteilijan antia kotimaastamme.

Ensimmäinen on visuaalinen tarina. Harvoin näkee niin hienoa visuaalista kerrontaa luonnostamme kuin Riku Karjalaisen videossa Finland - Timelapse (Linkki, Youtube).

Riku Karjalainen: Finland - Timelapse (Youtube)
Toinen mahtavia pysäytettyjä hetkiä luontokuvien kautta vangitseva luontotaiteilija on Konsta Punkka. Konstan teoksia on nähtävillä Instagramissa

 Konsta Punkka / Instagram
Kolmas eri tavalla luontomme kauneutta ilmaiseva on Keskisuomalaisessa blogia kirjoittava Urpo Minkkinen. Minkkisen kuvista esimerkkinä Konneveden kansallispuisto ilmasta:


Urpo Minkkinen: Konneveden kansallispuisto (Keskisuomalainen, blogi)
Luonto on suomalaisille ehkä liikaa itsestäänselvyys.
1 kommentti
Lue lisää

Energiakompromisseja

Kuva
Mikäli energiakysymys ja ilmastonmuutos kiinnostavat maailmanlaajuisesti, suosittelen katsomaan erittäin hyviä avoimesti saatavilla olevia BP:n tarjoamia tilastoja energiatuotannosta [BP:Statistical Review]. Tilastoissa on mukana maittain eri energiamuotoja pitkinä aikasarjoina vuosikymmenten taakse.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä vähän hiilidioksidia päästävät tuotantomuodot ovat aktiivisesti keskusteluissa. Poimin BP:n tilastosta tuulivoiman, aurinkosähkön, vesivoiman ja ydinvoiman yhteen kuvaan (Kuva 1).

Kuva 1: Tuulivoiman, aurinkosähkön,  vesivoiman ja ydinvoiman  tuotannot (TWh) globaalisti [BP:Statistical Review]
Etenkin tuulivoiman ja aurinkosähkön nopeasta kasvusta on puhuttu viime vuosina paljon. Mitä tulee tapahtumaan tuulivoimalle ja kuinka pitkään kasvu jatkuu (Kuva 1 sininen viiva)?

Olen urallani nähnyt paljon harpilla piirrettyjä käyriä jotka toteuttavat eksponentiaalisen kasvun ajatusta [Wikipedia:Eksponentiaalinen kasvu]. Yleensä tällainen kasvu tapahtuu jossain vai…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen sokea piste

Kuva
Aloitetaan mustikoilla ja puolukoilla. Alla kuvassa kahden marjareissuni saldot eli noin 70 litraa mustikoita ja 60 litraa puolukoita. Miksi? Palataan siihen myöhemmin.

Uusiutuva energia on päivän muotisana energiapolitiikan saralla. Käsite on ristiriitainen ja se tulee repimään tulevina vuosina esimerkiksi ympäristöjärjestöjä. Jo nyt Suomessa vaikuttavat ympäristöjärjestöt sekä tukevat, että vastustavat uusiutuvaa energiaa.

Vesivoima

Vesivoima on pohjoismaiden merkittävin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä: Norja tuottaa lähes koko 150 TWh sähkönsä vesivoimalla, Ruotsi noin puolet 150 TWh sähköstään vesivoimalla, Suomi noin viidenneksen 65 TWh sähköntuotannostaan ja ainoastaan Tanska ei tuota 34 TWh sähköstään merkittävää osaa vesivoimalla (Mallimaata etsimässä). Karkeasti pohjoismaissa tuotetaan sähköä vesivoimalla kymmenen kertaa enemmän kuin tuulivoimalla.

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) promotoi Damnation elokuvaa (Damnation, SLL 2015) seuraavin sanankääntein:
"DamNation kertoo…
1 kommentti
Lue lisää

Tiedettä, aatetta vai lobbausta?

Hiljattain lehdet ja blogit ovat nostaneet keskusteluun aiemmin vähemmän tarkastellun aiheen: missä menee tieteen ja kaupallisen toiminnan raja? Jos professorit istuvat tuulivoimalayhtiöiden osakkaina (Etelä-Saimaa 25.11.2015) tai aurinkopaneeliteollisuuden lobbausjärjestöissä (Blogi: Ilmastotiede - Lappeenrannan energiavallankumous, Tiedeviestinnän taito), niin mikä ero on professorilla ja lobbarilla (Wikipedia:Lobbying)?

Avoimesti tiedettä pitääkin käyttää kaupallisten toimialojen kilpailukyvyn parantamiseen. On hyvä että yritykset rahoittavat tutkimuslaitosten toimintaa ja toimivat läheisessä yhteistyössä. Tällöin tutkimustulokset menevät hyötykäyttöön.

Ongelmat syntyvät lähinnä siitä, jos tutkimuslaitosten nimissä esitetyt näkemykset tulkitaan mediassa tieteellisen objektiivisina. Kysymys on mielestäni jossain määrin samasta ongelmasta kuin vaalirahoituksen kanssa: sitä saa antaa, mutta jos se salataan, niin syntyy kummallisia piilokytköksiä.

Kiinnostavia kytköksiä on muitakin: e…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Satunnainen sähköntuotanto

Kuva
Säätösähkön hinta on marraskuussa hypellyt kiinnostavalla tavalla. Fingrid kertoi sähkön meinanneen loppua perjantaina 6.11.2015 kun yhteen ydinreaktoriin tuli toimintahäiriö (Helsingin Sanomat 15.11.2015). Maanantaina 23.11. säätösähkön hinta nousi 2000 euroon megawattitunnilta aamulla (Maaseudun tulevaisuus 23.11.2015).

Suomen sähköverkossa säätövaraa on yhden suurimman voimalan verran: jos yksi voimala putoaa verkosta, se saadaan paikattua nostamalla muiden laitosten tehoa. Vielä muutama vuosi takaperin yleisesti luultiin, että vasta uuden Olkiluodon ydinreaktorin valmistuminen pakottaa lauhdevoimalat ulos markkinoilta. Tämä on kuitenkin tapahtunut nopeammin kuin kuviteltiin. Hiilivoimaloita on poistunut verkosta mutta ydinreaktori ei kuitenkaan ole vielä(kään) valmis. Kapasiteettia on siis vähemmän käytössä ja olemme enemmän tuonnin varassa.

Tuulivoiman hyppelevä tuotanto ei paranna tilannetta. Tuulivoima ei valitettavasti esimerkiksi mainittujen säädön hintapiikkien aikaan…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Datalämpöä Helsinkiin

Helsinki pohtii paraikaa luopumista hiilivoimaloistaan ja korvaavia tapoja tuottaa puuttuva sähkö ja lämpö. Sähkön voinee tuottaa vaikkapa tuulivoimalla, mutta mistä lämpö? Jääkö kaukolämpöverkolle enää käyttöä? Asennetaanko jokaiseen taloon omat lämpöpumput ja kaupunki porataan täyteen maalämpöreikiä?

Haarukoin aiemmassa Helsinkiä koskevassa kirjoituksessani kaupunkimme energiatarpeen täyttämistä merituulivoimaloilla (Helsingin energiaremontti). Tiivistelmänä Helsingin sähköt saisi tuotettua kaupungin edessä muutamilla sadoilla merituulivoimaloilla.

Samaan aikaan Sonera on rakentamassa Helsinkiin datakeskusta eli palvelinhallia. Tuon datakeskuksen sähköteho on 30 MW ja huipputeho 100 MW ja tilaa tulee noin 15 000 neliömetriä (Helsingin sanomat:27.7.2015, Sonera). Palvelinkeskus on periaatteessa yksi suuri vastus: se kytketään suoraan Fingridin runkoverkkoon ja palvelimet käyttävät sähköä kellon ympäri. Keskimääräisellä 30 MW teholla palvelinkeskus käyttää noin 0,26 TWh sähköä vuodes…
1 kommentti
Lue lisää

Maailman suurimmat tuulivoimalat

Suomeen haetaan lupia rakentaa maailman suurimpia tuulivoimaloita. Lestijärvellä YVA dokumentissa voimalan napakorkeudeksi on merkattu jopa 170 metriä josta siivekkeet nousevat eri suuntiin [Lestijärvi]. Halsualla napakorkeudeksi on ilmoitettu 175 metriä (Yleisradio 26.11.2015). Kuusamossa napakorkeus on jopa 160 metriä ja pyyhkäisykorkeus peräti 240 metriä [Kuusamo]. Tämä tarkoittaa yli sata metriä Näsineulaa korkeampaa rakennelmaa [Näsinneula].

Näin suuria voimaloita ei ole koskaan rakennettu minnekään maailmaan. Napakorkeudeltaan 175 metristä voimalaa ei löydy mistään. Minnekään ei ole rakennettu 240 metrin pyyhkäisykorkeuden voimalaa.

Havainnollistus tuulivoimalan koosta (Tuulivoimaloin kasvu) ja (Valokuvia suomalaisista tuulivoimaloista).

Onkohan maan päälle koskaan rakennettu mitään näin suuria koneita? Maaningan hankkeessa  roottorin halkaisija on 160 metriä eli pyyhkäisypinta-ala on 20 000 neliömetriä.

Esimerkkejä tuulivoimahankkeista:
Viiatin tuulivoimahanke: 99 tuulivoimala…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ainako tuulee jossain?

Kuva
Keskustelin useamman tuulivoimasta kiinnostuneen kanssa. He toistelivat: "Aina tuulee jossain" - eli kun tuulivoimaloita on eri puolella maata, niin sähköntuotanto tasaantuu. Pitääkö tämä väite paikkansa?

Saksa on Suomen kokoinen maa ja täynnä tuulivoimaloita. Miltä Saksan tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantotilastot näyttävät? Onko tuotanto tasaista? Kuvassa 1 on kuvattu yhden viikon sähkötuotanto Saksassa tuuli- ja aurinkovoimalla. Yhden viikon aikana tuotanto on pienimmillään noin 0,3 GW ja suurimmillaan 26 GW eli lähes satakertainen ero tuotannon minimin ja maksimin välillä.

Kuva 1: Saksan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto 2015 viikko 45 [Energy-Charts]
Kuvassa 2 on koko vuoden 2015 tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto Saksassa. Suurimmillaan sähköä syntyy noin 0,75 TWh päivässä ja pienimmillään noin 0,025 TWh. Päivätasolla tuotannossa on siis noin 30 kertaisia heittoja.


Kuva 2: Saksan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vuonna 2015 [Energy-Charts]
Onko Suomessa tilanne tästä po…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hajautettu energiatuotanto

Kuva
Yksi energiatuotannon muotisana on hajautettu energiatuotanto.  Kysymykseni tässä tekstissä kuuluu: onko sanalla mitään sisältöä vai onko energiatuotanto Suomessa jo nyt hajautettu?

Asia on helppo tarkastaa. Suomen voimalaitokset on listattu Energiaviraston ylläpitämässä julkisessa voimalaitosrekisterissä [Energiavirasto:Voimalaitosrekisteri].  Voimalaitosrekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 381 voimalaitosta joiden huipputehon keskiarvo on 44 megawattia (MW). Kuvassa 1 on on esitelty voimalaitosten lukumäärä, maksimiteho ja keskiarvoteho voimalaitostyypeittäin. Ydinvoimaa lukuunottamatta kaikissa tuotantomuodoissa keskiarvoteho on alle 80 MW. Esimerkiksi keskimääräisen vesivoimalan maksimiteho on 23 MW eli se vastaisi viittä 5 MW tuulivoimalaa. Kuva 1: Voimalaitosten määrä, maksimiteho ja  keskiarvoteho [Energiavirasto:Voimalaitosrekisteri]
Kuvassa 2 on esitelty polttoaineita käyttävien voimalaitosten lukumäärät, keskiarvotehot ja yhteistehot. Ydinvoimaa ja kivihiiltä lukuun…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Helsingin Sanomat töppäilee

Helsingin Sanomat otsikoi uutisen "Valtiot tukevat yhä saastuttajia" (Helsingin Sanomat 16.11.2015). Tekstissä kerrotaan: "Energiaverotuet ovat valtion elokuussa julkaiseman talousarvion mukaan 2,1 miljardia euroa. Uusiutuvan energian tuet ovat noin 250 miljoonaa euroa."

Tästä saa täysin väärän kuvan kokonaisuudesta. Ikään kuin uusiutuvaa tuettaisiin vähän ja muuta energiatuotantoa paljon.

Uusiutuvan energian tuet ovat vuonna 2015 pääosin tuulivoimatukia. Tuulivoiman takuuhinta on vuonna 2015 ollut 105,3 €/MWh ja markkinahinta keskimäärin alle 30 €/MWh. Valtio maksaa erotuksen, eli noin 75 €/MWh.

Suomen energiakulutus vuonna 2015 on noin 380 TWh eli 380 000 000 MWh (Tilastokeskus: vajaa 1370 PJ = 380 TWh). Jos tukisimme tänä vuonna kaikkea energiakäyttöä saman verran kuin tuulivoimaa, hintalappu olisi noin 28 miljardia euroa joka vuosi (380 000 000 MWh x 75 €/MWh = 28 500 000 000 €).

Toivottavasti jokainen ymmärtää, ettei meillä ole varaa tukea energiatuotantoa 28…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Luonnonsuojelu ja tuulivoima

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), Birdlife ja WWF ovat laatineet tuulivoimaan liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia [SLL].

Dokumentissa Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tuulivoimahankkeissa (SLL) on monia hyviä kirjauksia joista poimintana:
"Yva-lain mukainen arviointi tulee tehdä vähintään viisi (5) tuulivoimalaa tai 15 MW käsittävissä hankkeissa sekä lähekkäisissä hankkeissa tai hankelaajennuksissa, jotka yhdessä ylittävät tämän rajan. Jo yvassa olleiden hankkeiden vähäinen laajennus ei johda uuteen yvaan" Tämä on todella hyvä kirjaus. Valitettavasti tätä kirjausta ei noudateta Suomessa. Esimerkkinä vaikkapa 150 tuulivoimalan (~ 500 MW teho) kokonaisuus, jota ei ELY-keskuksen mielestä tarvitse arvioida YVA menettelyn kautta (Tripodien aika: Tyly päätös Elystä).

Muutoin sisällöllisesti dokumentti Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tuulivoimahankkeissa suosittaa lähinnä suojeltavaksi sen, mikä jo muutenkin on lakisääteisesti suojeltua tai on valtakunnallisesti arvok…
Lähetä kommentti
Lue lisää

YIYBY

Suomessa on tuulivoimaan liittyen liikkeellä pieni joukko YIYBY-ihmisiä. Lyhenne tulee sanoista Yes In Your Back Yard eli suomeksi: kyllä haluan tuulivoimalan sinun takapihallesi.

Tyypillisesti YIYBY-henkilö kuvailee tuulivoimalan hyötyjä epämääräisillä peitetarinoilla vailla konkretiaa. Usein taustalla jaellaan taloudellisia etuja muutaman harvan taskuun.

Aiemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt kuinka kymmenet tuhannet vastustavat elinympäristönsä muuttamista teolliseksi voimala-alueeksi (Muutama harva) ja kuinka ihmisiä on leimattu erilaisilla nimityksillä kriittisten mielipiteidensä vuoksi (Polarisoitunut asetelma). Tasataan siis puntit ihmisryhmien luokittelun osalta YIYBY-käsitteellä.

Lähetä kommentti
Lue lisää

Tuulen viemää 2.0

Tuulen viemää oli edellisen kirjoituksen aihe viitaten London School of Economicsin tuloksiin kiinteistöjen kadonneesta arvosta kun tuulivoimala ilmestyy maisemaan (Tuulen viemää).

Tänään uutisoitiin uudesta Aalto-yliopiston professori Matti Liskin tutkimuksesta otsikolla: "Gone with the wind? An empirical analysis of the renewable energy rent transfer." Eli ilmeisesti jälleen tuulivoimatuet ovat viemässä jotakin. Mitä tällä kertaa?

Jotta aihe ei jäisi yksittäisen tutkimuksen varaan niin suosittelen lukijoita lukemaan seuraavat tekstit:
Nykyhinnoilla pohjoismaissa mikään investointi ei kannata uuteen sähköntuotantoon millään tuotantotavalla (Riku Merikoski: Sähkön markkinahinnat ovat jo liian alhaalla)Kansalliset tuet vääristävät sähkömarkkinoita ja ne saattavat johtaa kokonaisuuden kannalta hyvin haitalliseen kehitykseen tavoitekonfliktien vuoksi [Viljanen, Kyläheiko: 2015] (Linkki). Huom: vaikka tätäkin tutkimusta voi kritisoida, on ilmaston kannalta haitallista kehitystä …
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tuulen viemää

Kuva
London School of Economicsin professori Stephen Gibbons on julkaissut maailman laajimman tuulivoimaloita ja kiinteistön arvoa käsittelevän tutkimuksen otsikolla "Gone with the wind: Valuing the visual impacts of wind turbines through house prices" - eli vapaasti suomennettuna: "Tuulen viemää: kiinteistöjen arvo tuulivoimaloiden ilmestyessä maisemaan."

Tutkimuksesta on saatavilla reilun 50 sivun mittainen tutkimus [Gibbons, 2014] sekä vertaisarvioitu parikymmensivuinen tieteellinen julkaisu [Gibbons, 2015]. Tutkimuksessa on arvioitu britanniassa 1600 tuuliturbiinin ja yhteensä 148 tuulivoima-alueen aiheuttamia arvonmuutoksia kiinteistökaupassa. Tutkimuksen tulos on yksiselitteinen: maisemaan ilmestyvä tuulivoimala laskee kiinteistön arvoa.

Gibbons käy tutkimuksessaan läpi myös aiempien tutkimuksien heikkouksia. Tyypillisesti tutkimusten menetelmä ei pysty erottamaan aineistosta tuulivoimalan maisemamuutoksen aiheuttamaa muutosta yleisestä hajonnasta. Gibbons yhdist…
Lähetä kommentti
Lue lisää

Loppuvuodesta ennätyskallis

Kuva
Aiemmin kirjoitin, että tuulivoiman yritystukia maksetaan Suomessa tuulisena päivänä miljoona euroa päivässä (Miljoona euroa päivässä). Eilen 1.11.2015 myös tuulivahinko.fi -laskurin mukaan miljoona euroa tukia ylittyi päivässä (Kuva 1). Ilman kansalaistoimintaa kustannus veronmaksajalle olisi ollut yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa päivässä (Tuulivoiman kansalaistoiminta on säästänyt miljardin).


Kuva 1: Tuulivahinko 1.11.2015  [www.tuulivahinko.fi]
Loppuvuodesta on tulossa veronmaksajille ennätyskallis. Alan suurin toimija Tuuliwatti teki tuotantoennätyksensä lokakuussa 2015 (Kuva 2), vaikka alkuvuotta on pidetty poikkeuksellisen tuulisena. Kasvanut tuotantomäärä nyt loppuvuodesta johtuu suuremmasta tuotantokapasiteetista (Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin ja maksettujen tukien toteuma).

Kuva 2: Tuuliwatti tuotanto [Tuuliwatti]
Tuulivoiman tuotanto hyppelehtii melkoisesti. Kuvassa 3 on esitetty tuulisähkön tuotanto ja sähkönkulutus Suomessa kumpikin omalla skaalallaan aikaväliltä …
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tukipumput odottavat uutta tukilähdettä

Viime vuoden yritystukien ykköspumppu Tuuliwatti Oy on tänä vuonna tuplaamassa tukensa viiteenkymmeneen miljoonaan euroon vuodessa (Tuuliwatti tuplaamassa tuet). Tukipumput odottavat nyt uutta tukilähdettä koska valtio sulkee nykyisen järjestelmän eikä mukaan pääse enää uusia hankkeita (Sysmän tuulivoima: Lakimuutos voimaan).

Tukipumput odottavat kuitenkin kädet märkänä uutta tukilähdettä ja esiporaavat reikiä jotta imuteho olisi huippuluokkaa heti jos uusi lähde ilmestyy. Esimerkkinä lukuisista Tuuliwatin Korpilahden hanke: "Nykyinen syöttötariffijärjestelmä on täynnä, sinne ei enää saa uusia hankkeita. On vaikea sanoa mitkä tämän kohteen edellytykset nyt ovat -- jos luvat saadaan lainvoimaisiksi, totta kai me tarkastelemme tilanteen" [Yleisradio:28.10.2015]. Oma tulkintani on, että viedään tätäkin lupaprosessia eteenpäin ja työllistetään osapuolia vaikka ei vaikuta olevan edellytyksiä ikinä toteuttaa hanketta.

Jos valtiovalta luo uuden tukilähteen, kilpailussa ei todennäk…
1 kommentti
Lue lisää