Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2015.

Syöttötariffin kustannukset paisuvat

Tuulivoiman yritystukia maksetaan pääosin syöttötariffin muodossa. Syöttötariffin kokonaiskustannuksiin Suomen kannalta vaikuttaa kaksi keskeistä parametria: kapasiteettikerroin ja sähkön hinta. Molemmat parametrit ovat kehittyneet eri tavalla kuin syöttötariffia suunniteltaessa oletettiin. Tästä syystä syöttötariffista saattaa tulla Suomelle huomattavasti arvioitua kalliimpi.

Kapasiteettikerroin määrittää kuinka paljon sähköä tuotetaan nimelliseen 2500 MW kapasiteettiin nähden. Suomeen rakennetaan nyt maailman suurimpia tuulivoimaloita. Näillä voimaloilla kapasiteettikerroin on aiempaa korkeampi. Tuulivoimayhtiöt ilmoittavat yleisesti 37 - 40% kapasiteettikertoimia ja alkuvuoden toteumissa liikutaan samalla tasolla.

Sähkön hinnassa tuulivoimalalle taataan vakiohinta tuotetusta sähköstä 12 vuoden ajan. Tämä vakiohinta on nyt 105,3 €/MWh ja jatkossa 83,5 €/MWh. Korvaus maksetaan pörssisähkön ja vakiohinnan erotuksena. Pörssisähkölle alarajaksi on asetettu 30 €/MWh. Sähkön hinta oli sy…

Kun tuulivoimasta unohtui kohtuus

Kuva
Max Weberin teorian mukaan kapitalismin synnyssä protestanttinen kalvinistinen tarve näyttää menestystä yhdistyi mammonan keräämiseen. Weberin mukaan aiemmin riittävän omaisuuden saavutettuaan ihmiset vähensivät työtahtia, mutta kalvinismin myötä taivaspaikkaa tavoittelevat jatkoivat kilpailua aiempaa pidempään. Ehkä voisi yksinkertaistaa, että kapitalismi tarvitsee ulkoista tukea muulta yhteiskunnalta jotta kohtuus - eli tasapaino muiden arvojen välillä - säilyy.

Tuulivoimaa on rakenneltu Suomessa pitkään. Esimerkiksi vuosina 2001-2002 Helsinki laati tarkan arvion Helsingin eteen merelle sijoitettavista tuulivoima-alueista. Kaupunkisuunnittelussa erilaisia tavoitteiden ristiriitoja koitetaan sovittaa yhteen kohtuullisella tavalla. Merituulivoima ei päätöksenteossa edennyt, eli arvokompromissit eivät olleet sopivassa suhteessa toisiinsa. Helsinkiin ei ole ole rakennettu yhtään tuulivoimala-aluetta.

Helsingin analyysi on yleisen ammattitaidon ja laadun osalta omalla tasollaan. Se o…

Tuulivoima ja maan tapa

Kuva
Me suomalaiset olemme herkkiä osoittelemaan sormella muiden maiden epäkohtia demokraattiseen päätöksentekoon ihmisoikeuskysymyksiin liittyen. Onko rehellisyytemme ja erottelukykymme samalla tasolla, kun on kyse oman yhteiskuntamme toiminnasta ja siitä miltä toiminta ulkopuolisen silmin näyttää?
Perehdyin vuosina 2014 - 2015 tuulivoiman syöttötariffina tunnetun yritystuen aiheuttamiin tuulivoimahankkeisiin some-yhteisön avulla ja muutamien kuntien päätöksentekoa ulkopuolisena seuraten. Yliantelias yritystuki huipentui 2015 keväällä hurjaan loppukiriin kiintiöpaikoista uusien hallitusneuvotteluiden alla. Tuulivoimahankkeita ajoi tuolloin kansainvälisten sijoittajien rahojen perässä kirjava joukko kunniallisista yrittäjistä, kirkon eestiläisistä kanttoreista, asekauppiaiden kautta veroparatiisivirittelijöihin.
Tämä on Suomen historiassa mittava ilmiö. Tuulivoimayritykset kilpailuttivat sijoituspaikkoja toisiaan vastaan ja lupailivat talousahdingossa painiville kunnille perättömiä määriä…