Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Miten tunnistaa hyvä johtaminen

Eräs ystäväni jakoi jääkiekkovalmentaja Kari Jalosen johtamista käsittelevän jutun. Tekstissä todettiin Jalosen todettiin saavuttaneen urallaan paljon mutta hänen olevan kontrollifriikki.

Olen aiemmin pohtinut miten erilaisilla johtamistyyleillä jääkiekkovalmentajat Raimo Summanen ja Erkka Westerlund ovat saavuttaneet menestystä. Toinen on voima- ja tunnejohtajana pelin tiimellyksessä ja toinen ikäänkuin taustalla seisoskellen kertoo, että voima ja tunne syntyy joukkueessa.

Miten valmentajan merkitystä voi arvioida?

Mieleeni tulee muutama yksinkertainen kriteeri.
Johtamisessa ei ole ongelmaa, jos joukkue saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja sen jäsenet pystyvät antamaan parastaan ja kehittymään. Mikäli joukkue alittaa sille asetetut tavoitteet, on johtamisessa ongelma.Mikäli joukkue voittaa, mutta sen sisällä on eripuraa tai yksittäiset ihmiset joutuvat venymään kohtuuttomasti, on johtamisessa ongelma.Hyvä johtaja kasvattaa uusia kykyjä eikä polta loppuun tai kuihduta ihmisten mah…

Helsinki kasvaa ulkomaalaisin voimin

Kuva
Tästä tekstistä on lyhennelmä Helsingin Sanomissa (HS 29.10.2016).

Helsingin yleiskaavasta päätetään lähiaikoina. Pohdiskelin aiemmin onko Helsinkiin realistisesti tulossa kaavan suunnittelun pohjana olevat 250 000 ihmistä (ks.). Tulin siihen tulokseen, että Tilastokeskuksen ja Helsingin väestöennusteet eivät todennäköisesti toteudu samaan aikaan.

Keskusteluissa on tarjottu todisteena tulevasta Helsingin ripeästä kasvusta muutaman viime vuoden toteumaa. Nopean kasvun taustasyyksi on esitetty muun Suomen muuttotappiota ja yleisemmin kaupungistumista ilmiönä. En edellisessä tekstissäni pohdiskellut mistä ero Helsingin ja Tilastokeskuksen ennusteiden välillä johtuu.

Keskustelussa Helsingin nopeasta väestönkasvusta on tarjottu esimerkiksi seuraavaa vasemmanpuolista kuvaa, jossa toteuma näyttää ylittävän aiemman väestöennusteen. Kuvassa oikealla toteuma siten, että pystyakselilla esitetty koko skaala nollasta alkaen. Vasemmalla ja oikealla numerot toteumassa ovat samat mutta pystyakselist…

Energiapolitiikan ankkurit, ajopuut ja hinaajat

Ensinnäkin kiitos Reetta Mikkolalle kutsusta Energiamessujen yhteydessä järjestettävään tapahtumaan keskustelemaan. Pahoittelut etten muiden menojen vuoksi päässyt paikalle.

Lupasin kirjoittaa muutaman ajatuksen tekstin muotoon kun kuulin, että paikalle on tulossa arvostamiani ajattelijoita kuten Riku Merikoski, Jukka Leskelä ja Lauri Muranen. En tunne läheskään kaikkia energia-alan vaikuttajia, mutta lisään joukkoon arvostamani Sanna Syrin ja bloggareista Kaj Luukon ja Janne Korhosen.

Teemana keskustelussa on energiajärjestelmän tulevaisuus vuosikymmenien päähän. Jätän tarkemmat toimenpide-ehdotukset muille, mutta liikenteen päästöille meidän tulisi tehdä jotain. Ei pelkästään henkilöautojen päästöille, vaan myös raskaan liikenteen ja bussien. Pelkästään  PK-seudulla pörrää 1500 bussia. Raideinvestoinnit voivat olla osa kokonaisuutta, mutta hankkeiden hitaus ja korkea hinta rajaavat niiden roolia. Kysymys ei ole vain polttoaineesta ja tekniikasta, vain joka viidennellä paikalla auto…

Miten suomalaiset liikkuvat?

Kuva
Silmääni sattui tutkimus siitä miten suomalaiset liikkuvat (Henkilöliikennetutkimus 2012). Pysähtymällä miettimään muutamaksi sekunniksi kutakin tutkimuksen mainiota havainnollistusta, saa varsin hyvää kokonaiskuvaa liikkumisen eri muodoista:














Osaamisen johtaminen

Mitä enemmän itse oppii muilta, sitä nöyremmäksi tulee ymmärtäessään, miten vähän oikeasti tietää. Ihmisiä ajavat eteenpäin kovin monenlaiset motiivit. Saan itse eniten kun opin uusia kuvakulmia tai tapoja nähdä monimutkaiset asiat.

Ihmiset ovat hämmästyttävän sokeita omalle tavalleen jäsentää maailma. Sokeus koskee meitä kaikkia, koska ymmärrämme maailmasta niin vähän. Vielä vähemmän ymmärrämme siitä, miten muut maailman näkevät. On helppo kerätä ympärilleen ihmisiä, jotka näkevät maailman samalla tavalla ja ajatuksellisesti kuplautua vahvistusharhaan, että muut ovat yksinkertaisesti väärässä. Vaikka tällainen heimoutuminen on jollain tavalla inhimillisesti tyydyttävää, on se samalla monella tavalla rajoittavaa.

Ihmisten yhteisessä ponnistelussa on jotakin taikaa. Taikuus johtunee osittain siitä, että omien heikkouksien ja vahvuuksien kunnollinen tunteminen hyvin hankalaa. Vastaan tulee oman ajattelun rajoitteet. Mistä tiedät mikä on olennaista kun ymmärrät kaikesta niin vähän?

Eräs…

Ajattelun opettaminen

Olen erittäin kiitollinen isälleni monesta asiasta. Erityisesti siitä, että hän opetti minua ajattelemaan. Nuorempana ajattelin niistä tilanteista kuitenkin eri tavalla. Mielestäni isäni oli huono opettaja, koska hän ei vastannut kysymyksiini suoraan.

Kun esimerkiksi kohtasin koulun matematiikan tehtävissä sellaisia, joita en osannut ratkaista, käännyin isäni puoleen. Isäni ei antanut suoraa vastausta miten tehtävä ratkaistaan, vaan hän tarjosi pieniä vinkkejä tehtävänannon ympäriltä. Joskus se sai minut raivon partalle. Halusin vastausta kysymykseen, mutta isäni ei sitä antanut vaikka hän sen tiesi. Hän oli koulutukseltaan ydinfyysikko ja työskenteli matematiikan professorina eli valmiskin vastaus oli hänellä tiedossa.

Myöhemmin olen huomannut ajatteluni kääntyneen päälaelleen. Hyljeksin valmiita vastauksia etenkin jos intuitio kertoo, että saatetaan liikkua heikoilla jäillä. Joskus olen väärässä kun haastan pitkälle viedyn pohdiskelun. Yleensä tällöin taustalta löytyy joku näkökulm…

Johtajuuden henki ja muoto

Nuoruuteni vuodet kuuntelin haltioituneena hyvää ystävääni. Hänellä oli maaginen kyky filosofian ja yhteiskuntatieteiden saralla poimia olennainen alkuperäinen ajattelu ja yhdistää se johdonmukaisesti kulkeviksi tarinoiksi. Historia ja ajattelu heräsivät henkiin, ne irtosivat kirjoitetusta muodosta ja muuttuivat mukaantempaaviksi tarinoiksi.

Olen tälle ystävälleni ikuisesti kiitollinen. Olet opettanut minulle aiheesta lähes kaiken mitä tiedän.

Mitä monimutkaisemmissa muutostilanteissa toimii, sitä kirkkaampi niissä on navigoida kun saa irroitettua ongelman muodosta ja keskityttyä sen henkeen. Filosofia tarkastelee ilmiöitä ilman reunaehtoja. Muut tieteenalat on kahlittu reunaehtoihin, joita maailman ilmiöt eivät välttämättä tottele.

Olen viime päivinä miettinyt teemana johtajuutta. Olen miettinyt mistä syystä joskus tapahtuu asioita, joita kukaan ei tarkoita? Pahimmillaan tie helvettiin on päälystetty hyvin aikomuksin ja lieveilmiöt tulevat yllätyksenä.

Kun lukee johtamisesta niin sa…

Johtaminen 2020-luvulla

Olen pohtinut mitä on johtaminen ja mitä se ei ole. Käyn läpi muutamia minua puhutellutta ajatusta. Lopuksi kerron miten asian itse näen.

Risto Siilasmaa kertoi hyvistä kokemuksistaan kun hän vapautti johtoryhmän työskentelyn mekaanisesta läpikäynnistä keskusteluun, ajatteluun ja yhteisen tilannekuvan ylläpitoon. Risto kertoi kuinka riittävän keskustelun ja tiedonjaon jälkeen päätökset syntyivät pakottamatta. Ne myös tulivat toteutetuksi aiempaa vaivattomammin.

Näen tässä tärkeänä asiana ajan käyttämisen yhteisen tilannekuvan luomiseen ja ylläpitoon. Keskustelua kannattaa käydä niin pitkään, että siitä ollaan yhtä mieltä. Risto puhui yhteisestä tiedonjaosta ja siitä, että saman tiedon nähtyään lopputulos on ilmeinen.

Kjell Nordström käsitteli avoimen tietoverkon aiheuttamaa tilannetta ajattelussaan aiemmin. Mihin liiketoiminta menee kun kaikki tieto on avoimesti saatavilla? Kovatasoisen tiedon lähteitä ovat olleet kuuluisat yliopistot. Nyt avoin verkko on noussut rinnalle ja joskus …

Kapea ajattelu on itsensä panttivanki

Olen miettinyt erilaisia viestintähaasteita ja ihmisten arvopohjaan liittyviä kokemuksia tässä blogissa monta kertaa. Usein paha olo ja tuskan kokemukset kumpuavat ihmisen tunteesta, että hänen näkemystään ei kuunnella. Käsittelen tässä tekstissä yksinkertaistuksen vuoksi asiaa yhden organisaation sisällä.

Yksi näkökulma asiaan on tietämyksen kirous (Wikipedia). Tämä ajatus lähtee siitä, että itse tiedät riittävästi, mutta et osaa hahmottaa mitä toinen ei tiedä. Tästä syystä mielestäsi annat toimintaohjeet selkeästi, mutta toinen ymmärtää ne väärin, koska hänen tietämyksessään on puutteita. Toisaalta Sokrates sanoi aikanaan vastaan, että on olennaista ymmärtää, että on asioita joita et itse tiedä etkä koskaan tule ymmärtämään kaikkea (Wikipedia).

Yhden organisaation sisällä Puttyn laki kertoo minkä tahansa substanssiorganisaation kehittävän sisältöosaamisen suhteen käänteisen hierarkian (Wikipedia). Tylysti sanottuna olennaisen toiminnan suorittava viisaus työntää tiellä olevaa tyh…

Mistä tiedät että homma EI ole hallussa?

Kuva
Mistä tunnistat tilanteen, jossa hanke ei ole selittäjällä hallussa? Olen miettinyt hieman monimutkaisempien projektien tilannekatsauksia ja niihin liittyviä koottuja selityksiä.


Projektinhallinnassa ei ole varsinaisesti mitään ihmeellistä. Ehkä tärkein vaatimus on se, että projektia vetää ihminen, jolla on arvostelukykyä erottaa mihin tietoon voi luottaa. Jos kysyt projektipäälliköltä lyhyen selityksen rakenteesta ja tilanteesta suhteessa suunnitelmaan, selviää yleensä nopeasti onko tilanne hyppysissä vai ei.

Rakennutimme aikanaan talon. Vaikka ala oli vieras niin helposti aisti onko homma hallussa vai ei. Ammattilaiset eivät tee paljoa ylimääräisiä liikkeitä ja valmista syntyy. Heillä ei varsinaisesti ole kiire, he eivät säntäile joka suuntaan eivätkä he kuluta kaikkea aikaa puhelimessa tai papereita selaillen. He yksinkertaisesti tietävät mitä ovat tekemässä.

Esimerkiksi Länsimetron viivästymisen selitykseksi on nyt tarjottu myöhässä tilattuja savuluukkuja ja järjestelmien testa…

Kilpailukyky digitalisoituvassa maailmassa

Digitalisaatio ja pilvipalvelut pyörivät kuumana oman alani keskusteluissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia ei ole itse asiassa kehittynyt kovin paljon. Muutos on kuitenkin nyt nopeutunut ja julkisesti ihmetellään uusia palveluita ja tapoja toimia. Ihmetellään myös miksi markkinajohtajuus suurilla yrityksillä on monesti lyhyt.

Ilmassa on ihastelun lisäksi tiettyä säntäilyn meininkiä ja epävarmuutta onko oman organisaation asema jotenkin uhattuna reunaehtojen muuttuessa. Vai ovatko ne muuttumassa?

Muutoksen ja käyttöönoton nopeutta hidastavat ihmisen ajattelun kahliutuminen vanhoihin tapoihin toimia sekä kumulatiiviset tehdyt investoinnit. Yhden organisaation on hankala myöntää omalta kannalta tehtyjen vanhojen investointien olevan nyt kilpailukyvyttömiä. Ei ole mitään rajaa minkä kokoisen organisaation toiminta tulisi syntyä uudelleen jos sen alan reunaehdot muuttuvat.

Kun tänä päivänä seuraan markkinaa niin myös eri maiden ajattelut elävät eri ajassa: toiset pitävät vi…

Demokratia ja vuorovaikutus - edustuksellinen kuurokratia

Asia saattaa olla politiikkaa tunteville itsestäänselvyys, mutta olen pohdiskellut miksi monet ihmiset ovat turhautuneet vuorovaikutukseen poliittisen päätöksenteon kanssa. Päätöksentekoa leimaa vaihtoehdottomuus ja ota tai jätä asetelma. Aitoon keskusteluun argumenteista ei tunnu olevan kiinnostusta.

Ongelman syy on ilmeisesti tapa jolla poliittiset kompromissit tehdään. Vaaleilla valitut päättäjät neuvottelevat minkälainen paketti on kokonaisuutena hyväksyttävä kaikkien puolueiden kesken. Vasta kun hyväksyttävä kokonaisuus on saatu aikaan, suoritetaan vuorovaikutus kansalaisten kanssa.

Esimerkkinä Helsingin yleiskaavaan liittyen Vasemmistoliitto ei tue keskuspuiston rakentamista (HS). Tämä on mille tahansa kompromissia vaativalle päätökselle ongelma politiikan puolella: paketista ei voida avata yhtä kohtaa, vaan koko paketti pitäisi neuvotella uusiksi ilman vasemmistoliittoa. Miksi? Koska muuten pitäviä kompromissejä ei saataisi aikaan, vaan puolueet siirtyisivät heti iltalypsämään…