Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017

Kuva
Hesari kirjoittaa kasvaneesta lasten määrästä Helsingissä (hs). Tutkijoilta ja toimittajalta jää olennainen komponentti huomaamatta. Helsingissä on suomenkielisiä lapsia vähemmän vuonna 2017 kun oli 2002. Vieraskielisten lasten määrä sen sijaan on kasvanut 10 000 lapsella

Lasten määrä Helsingissä 2002 - 2017 (aluesarjat)
Vieraskielisten määrää lukuunottamatta Nurmijärvi-ilmiö ja muut vastaavat ilmiöt ovat Helsingissä laimeita.

Monipuolisemmin Helsingin väestöennusteita käsittelee (hs).

Sähkömarkkinoiden uudet jäykkyydet

Kuva
Perinteisesti on ajateltu, että
ydinvoima on perusvoimaa, jota ei kannata säätää kysynnän vaihteluiden mukaansähkön ylitarjontatilanteessa kannattaa ensin lopettaa ne tuotantomuodot, joiden marginaalikustannukset ovat suurimmat (polttoaine maksaa eniten) Nämä lainalaisuudet horjuvat nyt Saksassa. Esimerkkinä ydinvoimaa säädetään alaspäin mutta biomassalla tuotanto jatkuu 28.10.-29.10.2017 samalla kun hinnat painuvat negatiivisiksi. Näin ei pitäisi käydä, koska ydinvoiman muuttuvat kustannukset ovat pienet ja biomassalla kuluu melko kallista polttoainetta. Miksi siis ydinvoima joustaa ja biomassa on jäykkää?

Saksan sähköntuotanto 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Saksan sähkön hinnat 2017 viikko 43 (Energy-charts)
Tähän tilanteeseen ajaa ilmeisesti biomassan saama tuki. Biomassalla kannattaa maksaa polttoaineesta ja vielä maksaa sähkön käyttäjille käytöstä, koska tuki kattaa polttoaineen ja kulutuksen kustannukset. Samaan aikaan ydinvoimaa kannattaa ajaa alas, koska ydinsähkön tuottaja …

Mikä ajaa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvua

Kuva
Toimittaja Terhi Toivonen on kirjoittanut hyvän tekstin muuttoliikkeistä pohtii onko Nurmijärvi-ilmiö syttymässä uudelleen vai kaupungistuminen kiihtymässä (ks). Kaupungit ovat Suomessa kasvaneet finanssikriisin jälkeen nopeammin kuin kehyskunnat (ks), mutta mikä ajaa kaupunkien kasvua ja mitä tapahtuu nousukaudella?

Alueiden väestönlisäys on jaettu perinteisesti kolmeen osatekijään. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Kuntien välinen nettomuutto on tarkoittanut pääosin kotimaisia kieliä puhuvien muuttoliikkeistä Suomen sisällä (myös kaupungistuminen viittaa tähän ilmiöön). Lisäksi on puhuttu maahanmuutosta, joka on tarkoittanut ulkomailta suomalaisiin kuntiin muuttavien määrää. Vastaavalla tavalla jutussa mainittu tutkija jaottelee väestönkasvun:


Timo Aro (kalvot)
Tästä kuvasta voisi saada sen käsityksen, että Helsingin, Espoon ja Vantaan viime vuosien väestönlisäys johtuu kasvaneesta muuttoliikkestä kuntien välillä - eli perinteisestä kaupungi…

Tarina ja tekniikka sulautuvat asiakaskokemuksessa

Kuva
Osallistuin useampaan digitalisaatiota, tekoälyä ja tietoverkkojen tulevaisuutta käsitelleeseen tilaisuuteen. Vuodesta toiseen vastaavissa tilaisuuksissa termit hieman päivittyvät, mutta viimeisinä vuosina yhdistäviä tekijöitä on ollut muutosnopeus ja tietotekniikan sulautuminen liiketoiminnan ytimeen. Paljon mielenkiintoisia suuntauksia ja hankkeita on meneillään.



Organisaatioiden muutoksen kannalta näen olennaisena asiakaskokemuksen päivittämisen digitaaliseen aikaan. Tämän muutos edellyttää organisaation historian ja tarinan tuntemusta ja saman asiakaskokemuksen siirtämistä tähän päivään. Innovaatiot ovat lopulta sosiaalisia mutta ne edellyttävät teknistä tukirankaa, joka täyttää asiakkaiden odotukset tässä päivässä.

Kuluttajan kärsivällisyys on lyhyempi kuin aiemmin ja hän odottaa nopeaa yksilöllistä palvelua. Silti monen yrityksen alkuperäinen idea, se sosiaalinen innovaatio jolle oli tilaus, on olemassa myös tässä päivässä. Parhaimmillaan tämä tarjoaa suurempia mahdollisuuksia …

Asuinalueen aaltoliike Helsingissä: lapsiperheistä mummoutumiseen ja takaisin

Kuva
Edellisessä kirjoituksessa havainnollistin miten samanlaisia tai erilaisia kaupunkien ikärakenteet ovat. Miltä vastaava kehitys näyttää kaupungin sisällä ajan suhteen?

Poimin omaksi esimerkikseen Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteen kehityksen rakentamisvuodesta 1976 vuoteen 2016. Kuvaan on laskettu Itä-Pasilan asukkaiden ikärakenteiden samankaltaisuus kahden vuoden välein sekä poimittu erilleen vuodet 1976, 2000 ja 2016 kuvaajaan.


Huomioita:
Heti rakentamisen jälkeen Itä-Pasilassa oli suuri määrä eli noin 600 alle 6-vuotiasta lastaVuonna 2000 alle 6-vuotiaiden määrä oli pudonnut kolmasosaan (noin 200 lapseen)Vuonna 2000 ikärakenteen samankaltaisuus vuoteen 1976 verrattuna oli vain 53% ja alue oli kansanomaisesti sanottuna mummoutunutVuonna 2016 ikärakenteen samankaltaisuus on palautunut 81% tasolle rakentamisvuoteen 1976 verrattuna. Etenkin 20-40-vuotiaiden määrä on palautunut suunnilleen 1976 tasolle. Lapsien määrä ei ole palautunut rakentamisvuoden tasolle. Itä-Pasilan kohdalla n…

Kuinka samanlaisia kaupunkien ikärakenteet ovat

Kuva
Silmiin sattui kiinnostava vertailu jonka mukaan Helsingissä 20-40-vuotiaita on merkittävästi maan keskiarvoa enemmän (Sanna Ranto). Jäin miettimään miten nämä jakaumat ovat kehittyneet ajan suhteen ja toisaalta miten ne vertautuvat muihin kaupunkeihin.


Avataan tätä kuvaa ajan suhteen eli miten helsinkiläisten ja suomalaisten ikäjakaumat ovat kehittyneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana (aluesarjat)



Poimitaan vielä erilleen vuodet 1976 ja 2016 kehityksen havainnollistamiseksi


Huomioita:
Suomen väestön vanheneminen näkyy selvästi: alle 30-vuotiaita on nyt vähemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten mutta vanhempia ikäluokkia on enemmän.Helsingissä alle 30-vuotiata on määrällisesti saman verran kuin neljäkymmentä vuotta sitten ja vanhempia ikäluokkia on enemmän. Kuten tekstin ensimmäisestä kuvasta kävi ilmi, Helsingin ikärakenne on erilainen eli Suomessa vanhempia ikäluokkia on suhteessa enemmän kuin Helsingissä. Helsingin ikärakenne muistuttaa enemmän koko maan vuoden 1976 ikärak…

Positiivisten ihmisten Helsinki

Kuva
Olen etsinyt Helsingin kehittämiseen liittyvää keskustelufoorumia, jossa ei puhuta halventavasti kenenkään elämäntyylistä tai asuinalueesta eikä liian vahvasti ajeta mitään yhtä agendaa. Päivän Hesarissa on raikas juttu positiivisten ihmisten Kouvolasta (hs). Ajatus on mielestäni niin raikas, että loin vastaavan ryhmän Helsingille Facebookiin.

Positiivisten ihmisten Helsinki
Monet muista Helsingin kehittämistä käsittelevistä keskustelukanavista edustavat melko kapeita näkökantoja kaupunkiin tai kaupunkisuunnitteluun. Aika näyttää löytyykö ihmisiä jakamaan ajatuksia kaupungista rakentavammassa ja positiivisemmassa hengessä.

Pasilan tyhjä rautatietunneli: mahdollisuus pyöräilybaanalle tai pikaratikalle

Kuva
Helsingissä Itä-Pasilan alittaa kymmeniä vuosia lähes ilman käyttöä ollut rautatietunneli (kuvia, video). Teollisuuskadun päätä on hiljattain voimakkaasti uusittu mutta rautatietunneli on toistaiseksi jäämässä ilman käyttöä. Asia nousi taas mieleeni kun tunnelin Kumpulan päässä on noussut raitiovaunulinja keskusteluun (uutinen, hel.fi) kun muutamaa vuotta aiemmin vastaava hanke bussikatuna kaatui (tolkku).

Muutama ehdotus nousee mieleen:
Voiko tunnelin läpi vetää raitiovaunulinjan?Voiko tunnelia käyttää pyöräilybaanana?
Tunnelin läpi ratikka
Nyt ehdotetussa muodossaan Kumpulanlaaksoon ehdotettu ratikka ajaisi Itä-Pasilan läpi maan päällä. Hyvänä puolena linjan pysäkkejä tulisi asuin- ja työpaikka-alueelle. Vaihtoehtoinen tapa olisi vetää ratikka maan alla Pasilan alta mahdollisesti osin vanhaa rautatietunnelia hyödyntäen. Tällöin ei tarvitsisi ylittää Mäkelänkatua ja matka-aika olisi lyhyempi kuin muun liikenteen seassa maan päällä. Olisi myös mahdollista rakentaa maan-alainen pysäkki …

Energianationalismi

Kuva
Jeffrey Sachs kritisoi suorasanaisessa puheessaan valtioita toteuttamiskelpoisten suunnitelmien puutteesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyen (ks). Ansiokkaista näkemyksistä huolimatta puheesta särähti korvaani hieman ivallinen viittaus energianationalismiin. Tämä sana mukavasti kiteyttää sähköistyvien yhteiskuntien uudenlaisia riippuvuuksia toisistaan.


Sähköntuotannon luotettavuus on sitä suurempi tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mitä suurempi sähkön osuus energiakäytöstä on. Jos samaan aikaan vaatii energiasektorin sähköistämistä, on ymmärrettävä, ettei valtio herkästi jätä yhteiskuntaansa toisten valtioiden päätösten armoille.

Minun on hankala nähdä, että energianationalismi olisi katoamassa sähköistyvistä yhteiskunnista. Tänä päivänä polttoaineita on helpompi varastoida yllätysten varalle kuin täysin sähköisessä yhteiskunnassa olisi. Turvallisuuspolitiikan, ulkopolitiikan ja talouspolitiikan sivuuttaminen ivalliseen sävyyn ei lisää esittäjän uskottavuutta (ks)…

Helsingin seudun väestöhistoria 1900 - 2017

Kuva
Helsingin seudun väestön historiatietoja on saatavissa monesta lähteestä erillisinä aikasarjoina. Helsingin kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on kerännyt aineistoja yhteen ja antoi luvan julkaista tiedot (Taulukko, Kalvot).

Helsingin seudun väestö 1900 - 2017
Helsingin kantakaupungin osuus Helsingin seudun väestöstä 1900 - 2017
Tätä aineistoa ei voi julkaista virallisena tilastona, koska tiedot on koottu eri lähteistä, alkupäästä joiltakin osin 5-vuotisaineistosta ja etenkin kehyskunnissa on käytetty mm. Wikipediaa. Suuressa kuvassa tämä ei haittaa. Aineistosta pitää kiittää entistä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista, jolle piti aiheesta kuin aiheesta toimittaa vähintään 50 vuoden pituinen aikasarja.

Muutamia omia huomioitani aikasarjasta:
Toisen maailmansodan jälkeen Helsingin väkiluku kasvoi hyppäyksenä noin 100 000 ihmisellä josta puolet alueliitoksinaHelsingin nopea kasvu jatkui 1970-luvun alkuun saavuttaen 520 000 asukkaan tasonMuut Helsingin seudun kunnat ovat pä…

Energiapolitiikassa on marssijärjestys

Maslowin hieman kiistelty teoria tarvehierarkiasta lähtee siitä, että tiukassa tilanteessa esimerkiksi tarve turvallisuuteen ajaa muiden tarpeiden ohitse. Vaikkapa hirmumyrskyä paetessa talo jätetään vartioimatta.

Jotain vastaavaa marssijärjestystä tuntuu olevan energiapolitiikan saralla. Valtio ei esimerkiksi nojaa liikaa maakaasuun, jos ainoa mahdollinen toimittaja on yksi naapurivaltio. Turvallisuus- ja ulkopolitiikka asettaa energiaratkaisuille reunaehtoja. Nuo reunaehdot voivat tuntua hieman oudoilta, jos energiaratkaisua tarkastelee vaikkapa vain taloudellisesta tai energiateknisestä näkökulmasta.

Turvallisuus- ja ulkopoliittisten suhteiden jälkeen energiaratkaisuissa vahvoilla on valtioiden välinen ja sisäinen talouspolitiikka. Jos naapurivaltio tai kaupunki meinaa saada edullisempaa energiaa ja sitä kautta hyvinvointietua, on eroa kurottava jollain tavalla umpeen.

Vasta turvallisuuden ja talouden asettamien reunaehtojen jälkeen jää tilaa esimerkiksi vaihtaa voimaloita saastut…

Robotti-imuri nosti siisteyden tasoa

Kuva
Perheeseemme saapui hiljattain uutena jäsenenä robotti-imuri. Robotti on hieman muuttanut työnjakoa siivouksessa sekä käsitystäni helposti saavutettavasta siisteyden tasosta. Siinä missä aiemmin sai motivoida itseään kerran viikossa tapahtuvaan imurointiin, nyt koko asunto imuroidaan joka päivä.

Kahden lapsen ja kahden kotieläimen huoneisto vaatii muutaman minuutin järjestelyn, ennen kuin imuri pääsee joka puolelle eikä jumitu tiettyihin esteisiin. Jos kaksikerroksisessa talossa järjestelyn tekee joka päivä, kuluu siivoukseen aikaa viikkotasolla laskettuna ehkä jopa saman verran, kuin kerran viikossa käsin imuroiden. Toisaalta talo on tämän jälkeen aina juuri imuroitu. Kynnys siivoamisen aloittamiseen on lisäksi pienempi, koska siivousvelkaa on ehtinyt kertyä vähemmän.
Meidän käyttämän robotti-imurin pääasiallinen käyttöliittymä on puhelimeen asennettava sovellus. Sovelluksesta voi paitsi käynnistää ja seurata imurin liikkeitä, myös nähdä kartan mikä alue on kulloinkin imuroitu. Esim…

Työhyvinvointi palveluna

Useampi yritys on ottanut käyttöön toimintamalleja, joista he käyttävät nimitystä johtaminen palveluna (LaaS, leadership as a service). Ajatuksena on osallistaa työntekijöitä vuorovaikutukseen minkälaisia työhyvinvointiin liittyviä palveluita he tarvitsevat. Sen sijaan, että kaikki odotukset kehityskeskustelusta elämänhallintaan kasattaisiin yhden esimiehen harteille, jaetaan vastuu organisaation sisällä tai jopa sen rajojen yli.

Esimerkkejä tarjotuista palveluista ovat esimerkiksi ajanhallinan, osaamisen kehittämisen, oman jaksamisen, stressinhallinan lisäksi perinteisen työelämän ulkopuolelle ulottuvia kokonaisuuksia, kuten taaperoiden unikouluja, perheeseen liittyvää neuvontaa, fyysisen hyvinvoinnin parantamisen palveluita, sekä linkedin-ansioluettelon muotoilua.

Tämä ajatuskulku ratkaisee sen ongelman, että asiantuntijavetoisessa organisaatiossa ei sälytetä kohtuuttomia odotuksia toiminnasta vastaaville henkilöille, mutta samalla työntekijät saavat halutessaan vastauksen noihin …

Dieselauton latausteho 30 000 kW

Olen pohtinut sähköauton hankintaa. Auton tankkaaminen olisi luonteeltaan erilaista: yleensä kotona auto kiinni verkkoon ja harvemmin tien päällä.

Pitkällä matkalla olennainen kysymys on latausnopeus - eli miten pitkään riittävän sähkömäärän säilöminen akkuun vie. Pikalaturilla latausaika on 20-30 minuuttia mutta se vaatii vähintään 50 kW tehon (ks) jollaista ei jokapaikan sähköverkko kestä.

Tein vertailun paljonko yhden tavallisen huoltoaseman diesel-pumpun latausteho on. Tankkasin 40 litraa uusiutuvaa dieseliä 50 sekunnissa. Energiasisältö on noin 400 kWh eli lataustehoksi tulee noin 30 MW eli 30 000 kW (ks).

Diesel-pumpun "latausteho" on siis 500 - 1000 kertainen verrattuna sähköauton pikalatureihin.

Ennuste: Tuulituki Q2/2017

Kuva
Olen seuraillut tuulivoimaan liittyvän yritystuen määriä. Yritystuen määrä riippuu rakennettavien voimaloiden tuottaman sähkön määrästä sekä sähkön tulevista markkinahinnoista. Tuen tarkkaa määrää ei voi ennakolta täsmälleen tietää.

Edellisessä kirjoituksessa arvioin 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen maksetuiksi yritystuiksi 58,1 miljoonaa euroa (ks). Ennuste oli hieman alakanttiin koska toteuma oli 63,0 miljoonaa euroa (ks). Ennusteeni tarkkuus oli siis noin 92%.

Arvioni toisen vuosineljänneksen maksetuista tuulivoiman yritystuista on 47,9 miljoonaa euroa. Oletan, että ennustetarkkuus on nousee edellisestä vuosineljänneksestä.

Jos ennuste toteutuu niin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 2017 maksetaan yhteensä 111,4 miljoonaa euroa tuulivoiman yritystukia.

Tämän vuoden loppuun mennessä karkeasti kaikki nykyisen tuulivoiman tukijärjestelmän piiriin tulevat voimalat on rakennettu. Tukijärjestelmän kokonaiskulut selviävät vuoteen 2030 mennessä.

Autoilua 10g hiilidioksidia kilometriä kohden

Kuva
Polttomoottoritekniikka kehittyy ja uusien autojen päästöt ovat Trafin tilaston mukaan lähes puolittuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (ks). Alla kuvassa mökkireissun farmariauton kulutuslukema 142,8 km matkalta: keskimäärin 3,8 litraa dieseliä 100 km kohden.

Hiilidioksidipäästö olisi normaalia fossiilista dieseliä käyttäen näillä lukemilla noin 100 grammaa kilometria kohden. Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä käyttämällä päästöt putoavat noin 10 g/km tasolle, mikäli uskoo Nesteen mainospuheita (ks).

Keskimääräistä suomalaista sähköä käyttäen sähköauto aiheuttaa tähän nähden noin tuplapäästöt. Sähköauto käyttää noin 20 kWh/100km ja suomalainen sähkö tuotetaan keskimäärin noin 100g CO2/kWh päästöillä. Sähköä voi tietenkin ostaa keskimääräistä vähäpäästöisemmiltä voimaloilta.

Henkilöautojen kehitys Suomessa

Kuva
Trafi on julkaissut avoimena datana kaikkien liikennekäytössä olevien ajoneuvojen tiedot (ks). Pyöräytin aineistosta henkilöautojen kehityksestä mittatietoja viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta:


Henkilöautojen massa on hieman kasvanut ja hiilidioksidipäästöt pudonneet. Pituuden, leveyden ja korkeuden osalta muutokset ovat melko pieniä.

Maailman energiatilastot ja vähähiilinen sähkö

Kuva
Energiayhtiö BP on julkaissut vuosittaisen koko maailman kattavan paketin energiatuotannon tilastoja viime vuoteen saakka (ks). Poimin maailman sähköntuotannossa kehityksestä neljän vähäpäästöisen tuotantomuodon kehityksen viime vuosikymmeniltä aina viime vuoteen saakka: vesivoima, aurinkosähkö, tuulivoima ja ydinvoima. Jätän biomassat pois tarkastelusta niiden monimuotoisuuden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi.




Muutamia huomioita:
Mainittujen vähäpäästöisten tuotantomuotojen osuus sähköntuotannosta on alle kolmannes kaikesta sähköntuotannosta. Vähäpäästöisten osuus on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2016Sähköntuotanto maailmassa: Vuonna 2016: Kokonaistuotanto 25 000 TWhVuonna 2016: Vähäpäästöinen tuotanto 8000 TWhVuonna 1985: Kokonaistuotanto 10 000 TWhVuonna 1985: Vähäpäästöinen tuotanto 3500 TWhVesivoima on kasvanut ripeästi erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen Noin 1500 TWh/vuosi lisää 15 vuodessaTuulivoima kasvanut vuostituhannen vaihteen jälkeen noin 1000 TWh/vuosi tasolleYdin…

Polkupyöräkypärämättömyydellänsäkäänköhän

Kuva
Tieliikenteen lainsäädäntöä ollaan päivittämässä. Yhtenä aiheena on polkupyöräkypärään liittyvän kirjauksen poistaminen laista (ks, ks). Kypärän käyttäminen olisi jatkossa jokaisen polkupyöräilijän oma valinta. Kypäräpakkoa on vastustettu ja puolustettu ymmärrettävillä argumenteilla (ks, ks, ks), (ks, ks, ks).


Tietynlaisessa onnettomuustilanteessa kypärä suojaa päätä (ks). Mutta tuleeko kypärän turvallisuuden tunne ulosmitattua ja jouduttua useammin onnettomuuksiin? Vähentääkö kypäräpakko pyöräilyä kokonaisuutena jolloin yleisesti pyöräilyn turvallisuus heikkenee (ks)?

Asia-argumenttien lisäksi on aina herkkä paikka kun yhteiskunta puuttuu yksilön vapauteen erilaisilla pakoilla. Kyse on myös eri liikennemuotojen tärkeysjärjestyksestä: kenen ehdoilla liikennepolitiikkaa tehdään. Hedelmättömän vastakkainasettelun sijaan olisi kuitenkin syytä tehdä liikkumisesta eri muodoilla vaivatonta kaupunkien viihtyvyys ja estetiikka huomioiden. Yhtä hopealuotia ei liikkumiseenkaan löydy.

Helsinki polttamassa 80 keskuspuistoa vuodessa lisää

Kuva
Helsingin kaupunginvaltuusto haluaisi Vantaan Energian irtautuvan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta (ks, ks, ks). Hankkeen kaatajaksi on ilmoittautunut Emma Kari.

Fennovoiman ydinvoimahankkeesta löytää helposti moitittavaa, kuten monista muistakin voimalahankkeista (ks).

Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle nojaa väkevästi metsien polttamiseen. Korvatakseen Fennovoimalan sähkön, täytyy polttaa 80 keskuspuistollista metsää joka vuosi lisää (ks, ks).



Helsinki asensi ensimmäisen metsänpolttimen tänä keväänä Salmisaareen (ks). Vantaan Martinlaaksoon asennetaan seuraava suurempi metsänpoltin. Euroopan suurin yksittäinen metsänpoltin nielee tällä hetkellä 120 keskuspuistoa vuodessa (ks).

Urbaanista unelmasta segregaation symboliksi

Kuva
Helsingissä asuinalueilla on sekoitettu erilaisia asumismuotoja kuten omistus- ja vuokra-asumista. Suomessa on puhuttu monesti onnistuneesta segregaation ehkäisemisestä - eli ongelmat eivät ole päässeet kasautumaan tietyille asuinalueille. Suomessa harvalla on näppituntumaa miltä näyttävät asuinalueet, joissa ei ole samalla tavalla onnistuttu.
"History has patterns, but it does not repeat -- The city changed in ways that it made it unrecognizable from a generation earlier -- The next time city changes, remember Pruitt Igoe" (Pruitt Igoe Myth). Kuuluisa arkkitehti luo uuden asuinalueen ratkaisuna vähävaraisien asuntopulaan tavoitteena kaupungin vetovoiman kasvattaminen: yli kolmekymmentä urbaania asuinrakennusta joissa noin kolme tuhatta asuntoa. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaikki talot räjäytetään maan tasalle, eikä juuri mitään ole rakennettu tilalle nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin. Mikä meni vikaan Pruitt Igoessa Yhdysvaltojen St Louisissa? Vastausta kys…

Hallituksen kaksijalkainen Sote-uudistus kaipaa kolmannen jalan

Kuva
Kirjoitin kaksi vuotta sitten blogikirjoituksen otsikolla Sote-sopassa kohti terveyskaupittelua.
Suomen hallituksen nykyinen Sote-uudistus ei mene niin pitkälle kuin blogissani haarukoin, mutta suunta on sama.
Yhdysvalloissa umpisuolileikkaus voi maksaa 177 000 $ kun suomalainen erikoissairaanhoito hoitaa saman alle 3000 € kustannuksillaNyt Suomessa potilas myy ongelmaansa lääkärille mutta lääkäri päättää mitä hoitoja tehdään. Terveyskaupittelussa (USA) lääkäri myy terveyspalveluita potilaalle ja joku kolmas taho maksaa laskun.
Huoleni pari vuotta sitten oli tulevan Sote-järjestelmän ansaintalogiikan muuttuminen terveyskaupittelun suuntaan. Nyt Suomessa lääkäri arvioi mitä hoitoa potilas tarvitsee ja lääkärin näkemys ei aina miellytä potilasta. Potilas haluaisi toisinaan enemmän hoitoa mutta kun lääkäri päättää onko hoito terveyden kannalta perusteltua, pysyvät kustannukset varsin hyvin kurissa.

Mikäli asetelma muuttuu niin että lääkäri saa palkkion mistä tahansa hoidosta, lääkäri…

Ilmala ennen Malmia

Kuva
Jan Vapaavuori kirjoittaa Malmin lentokentän ystäville. Muutamia huomioita hyvään tekstiin liittyen:
Valtio voisi edistää Ilmalan junavarikon päälle rakentamista (ks, ks)Malmin kentälle arvio 25 000 asukkasta saattaa olla hieman ylimitoitettuMalmin kentän vetovoimaa on saatettu asuinalueena yliarvioida Osoittaisi valtiomiesmäisyyttä mikäli Vapaavuori ja Sipilä hoitaisivat Ilmalan rakentamisen ennen Malmia. Ilmalan rakentaminen ei ole ongelmatonta, mutta se laajentaisi merkittävästi kantakaupunkia toisin kuin Malmin lentokenttä.

Energiayksikkönä keskuspuisto

Kuva
Miksi taloyhtiön yhtiökokouksessa kiistellään eniten pienistä summista ja miljoonien putkiremontti hyväksytään hiljaisuuden vallitessa? Jonkun teorian mukaan ihminen hahmottaa parhaiten muutaman kuukausipalkkansa suuruisia talouslukuja. Miljoonille ja miljardeille ei ole arjen ajattelussa mielekkäitä vertailukohtia.

Sama ongelma koskee energiakeskustelua:
terawattitunnin (TWh) kokoa on vaikea hahmottaa. Helsingissä keskuspuiston laajuus on kuitenkin monelle tuttu. Yksi terawattitunti vastaa noin kolmen keskuspuiston kaikkien puiden polttamista uunissa (ks, ks)
Aikanaan kansantajuisina mittayksikköinä käytettiin esimerkiksi koiran haukkumisen kuulumiseen liittyvää peninkulmaa tai vielä lystikkäämpää poronkusemaa.

Olkoon keskuspuisto energiakeskustelun uusi kansantajuinen mittayksikkö. Yksi keskuspuisto on noin 0,35 TWh.

Luonnonsuojeluliiton bio-U-käännös

Kuva
Luonnonsuojeluliitto kritisoi hallituksen toimia ympäristön kannalta haitallisiksi (SLL 2017). Asiallisen kritiikin ohella SLL kritisoi hallituksen lisäävän metsien ahdinkoa biotaloudella.

Valitettavasti sama järjestö itse vaati biotaloutta ja metsien polttamista muutama vuosi takaperin (SLL 2009) ja (SLL 2009)



Luonnonsuojeluliiton energiapolitiikka on valitettavasti johdonmukaisen epäuskottavaa.

Ennuste: tuulituki Q1 2017

Kuva
Tuulivoiman yritystuet maksetaan vuosineljännes kerrallaan ja tiedot julkaistaan Energiaviraston palvelussa (ks). Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2016 viimeiseltä vuosineljännekseltä.

Laskin ennusteen mitä tuulivoimatuki tämän vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä on: 58 119 568 €. Ennusteen toteutumaa voi seurata Energiaviraston sivulta. Todennäköisesti kaikki tiedot on julkaistu kesäkuuhun mennessä.



Viime vuonna tuulivoiman yritystukia maksettiin 130 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuulitukiin on budjetoitu yli 200 miljoonaa.

Itä-Pasilan asukastiheys noin 24 000 as/km2

Kuva
Sattumalta kiinnostuin miten tiiviisti Helsingissä tiiveimmillään asutaan. Yksi ehdokas minulla mielessä oli Itä-Pasila. Itä-Pasilassa on 3908 asukkaan lisäksi 8744 työpaikkaa (ks), messukeskus ja urheilupuisto. Jos jättää pois nuo alueet niin mikä on itse asuinalueen asumistiheys?

Rajasin Itä-Pasilan asuintalot kartalta:




Itä-Pasilassa on 3908 asukasta (ks) ja kartalta rajattuna asuinalueen pinta-ala on 0,165 km2. Asukastiheys on siis 23 656 asukasta neliökilometria kohden (ks). Pinta-ala on toki tulkinnanvarainen esimerkiksi miten laajasti puistot tulee laskea kaupunginosaan mukaan.

Pyöreästi voi sanoa, että Itä-Pasilan asuinalueen asukastiheys on noin 24 000 as/km2.

Helsingistä löytyy siis tiiviimpiäkin alueita. Esimerkiksi Harjun asukastiheydeksi on mainittu Wikipediassa 25 253 as/km2. Pienempien 0,25 x 0,25 km ruutujen kartalla tiiveimmät alueet ylittävät 30 000 as/km2 rajan.

Visualisointeja hiilidioksidipäästöistä

Kuva
Silmiini sattui kiinnostava raportti hiilidioksidipäästöistä. Suosittelen selaamaan raportin hyviä visualisointeja läpi. Muutama poiminta kehityksestä:



Trends in global CO2 emissions: 2016 report
Raportissa lähteenä on usein BP:n tilastot.

Ketkä omistavat autoja Suomessa

Kuva
Ketkä Suomessa omistavat autoja? Ohessa poimintoja muutamista julkaisuista (HSL, Diplomityö).

Auton omistaminen ja tulot (HSL

Diplomityö (ks)
Mikäli kysymyksen asettelee toisinpäin niin autoja omistavat vähiten yksin asuvat nuoret ja vanhat sekä pienituloiset ja yksinhuoltajat.