Avointa ajattelua

Viime vuoden yritystukien ykköspumppu Tuuliwatti Oy on tänä vuonna tuplaamassa tukensa viiteenkymmeneen miljoonaan euroon vuodessa (Tuuliwatti tuplaamassa tuet). Tukipumput odottavat nyt uutta tukilähdettä koska valtio sulkee nykyisen järjestelmän eikä mukaan pääse enää uusia hankkeita (Sysmän tuulivoima: Lakimuutos voimaan).

Tukipumput odottavat kuitenkin kädet märkänä uutta tukilähdettä ja esiporaavat reikiä jotta imuteho olisi huippuluokkaa heti jos uusi lähde ilmestyy. Esimerkkinä lukuisista Tuuliwatin Korpilahden hanke: "Nykyinen syöttötariffijärjestelmä on täynnä, sinne ei enää saa uusia hankkeita. On vaikea sanoa mitkä tämän kohteen edellytykset nyt ovat -- jos luvat saadaan lainvoimaisiksi, totta kai me tarkastelemme tilanteen" [Yleisradio:28.10.2015]. Oma tulkintani on, että viedään tätäkin lupaprosessia eteenpäin ja työllistetään osapuolia vaikka ei vaikuta olevan edellytyksiä ikinä toteuttaa hanketta.

Jos valtiovalta luo uuden tukilähteen, kilpailussa ei todennäk…

Pintaa syvemmältä on Jussi Alangon ja Jukka Mäkisen käsikirjoittama suomalainen kuusiosainen draamasarja [Wikipedia:Pintaa syvemmältä]. Sarja kertoo mökkijärvensä huonosta tilasta huolestuneen kansalaisen pitkähkön selvittelyn ongelman juurisyistä. Sarjassa järven mutaisuuden aiheuttajaksi paljastuu lähellä sijaitseva turvesuo, jonka vesistöpäästöjä tuntuvat peittelevän niin kaupallinen toimija, ELY-keskus, Ympäristöministeriö kuin alan yliopistotutkijatkin  [Yleisradio:Pintaa syvemmältä].

Sarja alleviivaa nähdäkseni yhtä ongelmaa ympäristöön liittyvässä liiketoiminnassa: ohjelmassa turvesuota pyörittävä kaupallinen toimija saa itse teettää selvitykset oman toimintansa ympäristövaikutuksista toisilla kaupallisilla toimijoilla. Selvityksiä muodollisesti valvoo ELY-keskus ja Ympäristöministeriö, mutta käytännössä ketään ei kiinnosta asioiden todellinen laita. Ohjelma päättyy oikeudenkäyntiin, jonka turveyritys häviää.

Tämä ongelma on tyypillinen intressikonflikti: jos vastaanotat rahaa…

Helsingissä teetetyn kyselyn mukaan ihmiset ovat valmiita ottamaan tuulivoimaloita kaupungin alueille moneen paikkaan (HS). Pohdiskelen tässä tekstissä pystyisikö Helsinki tuottamaan tarvitsemansa kaukolämmön ja sähkön tuulivoimalla ja käyttämään vanhoja öljyluolia kaukolämmön energiavarastona.

Tiivistelmänä Helsingin käyttämä kaukolämpö vaatisi noin 200 tuulivoimalaa + lämpöpumput ja sähkö noin 300 tuulivoimalaa siihen jatkoksi (Kolme vuotta myöhemmin Aalto-yliopisto päätyi laskelmissa samanlaisiin tuloksiin.)

Kansalaisten ehdottamia paikkoja tuulivoimaloille (HS)
Helsingissä kulutetaan vuodessa sähköä 4.5 TWh ja kaukolämpöä noin 7 TWh (Helen, 2014). Kysymys kuuluu kuinka suuren määrän tuulivoimaa tälle alueelle voisimme rakentaa?
Helsinkiin 100 - 500 merituulivoimalaa Helsingin merialuetta voi verrata olemassaoleviin tuulivoimahankkeisiin Suomessa. Lestijärvelle on kaavailtu noin sataa tuuliturbiinia ja alla olevassa kuvassa on sovitettu Lestijärven hankealue Helsingin kartan päälle …

Keskustelin sosiaalisessa mediassa mukavan tuulivoimafirmaa edustavan henkilön kanssa. Keskustelun ohessa hän sanoi kokevansa olevansa mukana luomassa uusia työpaikkoja Suomeen, mutta pieni joukko ihmisiä vastustaa tuulivoimaa. Olen kuullut näitä "muutama ihminen vastustaa", "aina on joku" ja niin edelleen. Otetaan pieni realiteettien tarkastus.

Yksittäisten tuulivoimahankkeiden vastustajien määriä
Pyhärannan hankkeet:Pyhärannassa PyhärantaTuuli Oy:n kaksi suunnittelutarveharkintaratkaisuhakemusta kirvoittivat 181 kirjallista muistutusta ja hankkeita vastustavassa adressissa nimiä on noin 1200. Pyhärannassa on reilut 2200 asukasta Sysmän terrikorven hanke (kuusi turbiinia): Yli 200 henkilöä ilmoittanut vastustavansa hanketta, 69 muistutusta rakennuslupahakemuksesta (Sysmän tuulivoima) Salon Huso-Pöylän hanke (yhdeksän turbiinia): Hankkeesta jätettiin 42 muistutusta ja mukana yli 80 henkilön addressi, ehdotusvaiheessa yhteensä 94 nimeäKattiharjun hanke: YVA-selos…

Briteissä tuulivoimalahanke on peruttu ja voimalan kokoa luonnehditaan lehdessä vapaasti käännettynä hirviöturbiiniksi [Press and journal:21.10.2015]: "Plans to build one ‘monster’ turbine near Nairn withdrawn."  Samassa lehtijutussa tuulivoimalan korkeudeksi mainitaan 223 ft eli noin 68 metriä. Kyse lienee napakorkeudesta ja pyyhkäisykorkeus on hieman korkeampi.

Suomalaisena minun tekee mieli kysyä: "You call THAT a monster?" eli tuotako kutsutte hirviöksi? Suomessa suunnitellaan ja rakennetaan tällä hetkellä vakiona 140 - 170 metrin napakorkeuden ja noin 230 metrin pyykäisykorkeuden tuulivoimaloita. Nämä brittien hirviöt ovat ihan pikkuruisia Suomeen suunniteltujen jättien rinnalla (Tuulivoimaloiden kasvu). Kutsuisin itse näitä brittien turbiineja korkeintaan mörköturbiineiksi. Toisessa jutussa todetaan 102 metrisen turbiinin olevan liian suuri ("out of scale") ja maisemaa hallitseva joten hanke peruttiin [Midlothian Advertiser 8.12.2015].

Hirviöt ovat…

Viking Grace on vuonna 2013 valmistunut nestemäistä maakaasua polttoaineenaan käyttävä edistyksellinen autolautta. Pohdin tässä kirjoituksessa miten Viking Gracesta voisi tehdä lähes CO2-päästöttömän. Tämä onnistuisi, koska maakaasua (CH4) voi valmistaa ilmasta sähkön avulla (ks).

Nykyinen käyttövoima ja energiamäärät

Grace liikkuu eteenpäin sähkömoottorin työntämänä. Sähkö tuotetaan laivassa olevan voimalaitoksen avulla, joka koostuu neljästä Wärtsilän 46DF mäntämoottorista yhteisteholtaan noin 30 MW. Voimalaitoksessa on 36 sylinteriä ja yhden sylinterin halkaisija on 46 senttimetriä. Moottoreiden polttama maakaasu tuodaan laivaan noin -150 asteisena nesteenä. Gracessa on kaksi ruostumatonta terästä olevaa LNG-tankkia joiden molempien tankkien tilavuus on noin 150 kuutiometriä.

Viking Grace täyttää tankit kerran päivässä Tukholmassa. Yhdellä kerralla bunkrataan noin 70 tonnia LNG:tä eli yhden tankin verran, koska tonni LNG:tä vie tilaa noin kaksi kuutiometriä. Yhdessä vuodessa Viking…

Yleisradion MOT on julkaissut avoimena datana yritystuet vuosilta 2010 - 2014 [Yleisradio:MOT:Yritystuet]. Vuoden 2014 tilastoykkönen tukien saajien joukossa on Tuuliwatti Oy  25 839 964 € tukipotillaan.

Nyt vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla Tuuliwatti on jo saanut enemmän tukea kuin viime vuonna yhteensä eli 27 023 245 € (Kuva 1). Käsittelin tukien määrää aiemmassa kirjoituksessani (Tukiwatti).

Vuonna 2015 Tuuliwatti tulee kaksinkertaistamaan yritystuet yli 50 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 Tuuliwatti tuotti sähköä 374 755 MWh ja tänä vuonna 5.10.2015 asti jo 529 083 MWh (Kuva 2). Sähkön markkinahinta on vuonna 2015 ollut keskimäärin alle 30 €/MWh kun vuonna 2014 se oli noin 36 €/MWh [Energiavirasto:Satu]. Tuuliwatin pussissa laskenut markkinasähkön hinta ei näy koska valtio takaa hinnan 105,3 €/MWh, mutta veronmaksajalle kasvanut tuotanto tulee yhä kalliimmaksi.

Kuva 1: Tuuliwatti Oy:n saamat tuet vuosipuolikas 1.1.2015 - 30.6.2015  [Energiavirasto:Satu]
Kuva 2: Tuuliwatti …

Viimeiset kolme päivää Suomessa tuotetusta tuulivoimasähköstä on maksettu noin miljoona euroa päivässä tuulivoimatukia. Keskiteho on ollut Fingridin mukaan 522 MW (Kuva 1) ja markkinasähkö on madellut viimeiset puoli vuotta alle 30 €/MWh tasolla. Päivässä kuluja syntyi: 522 MW x 24 h x (105,3 €/MWh - 30 €/MWh) = 0,94 miljoonaa euroa.

Kuva 1: Fingrid tuulivoimatilasto [Fingrid:Tuulivoima]
Fingridin tilasto ei seuraa tarkasti tuulivoiman tuotantomäärää. Osa tuulivoimaloista on mittauksen piirissä ja osaa arvioidaan laskennallisesti. On mahdollista, että toteutunut sähköntuotanto on Fingridin tilastoa korkeampi kun kapasiteetti kasvaa nopeasti (Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin ja maksettujen tukien toteuma).

Tuulivoiman syöttötariffin piirissä on nyt 975 MVA tuulivoimaa [Energiavirasto:Satu]. Tuulivoiman yritystukikiintiö 2500 MVA olisi jo valmis jollei kansalaistoiminta olisi jarruttanut hankkeita (Kansalaistoiminta).

Ilman kansalaistoimintaa olisimme maksaneet 30.9. - 2.10.2015 noi…

Miltä Suomeen rakennetut tuulivoimalat näyttävät? Katso kuvia (TVKY: Valokuvia suomalaisista tuulivoimaloista)